Ammattilaisten näkemyksiä IPS- toimintamallista ja sen hyödyistä

Abstract

Tämä kuntoutuksen ohjaajan opinnäytetyö oli Coronaria Oy toimeksiantama. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koostaa tietoa IPS-mallin (Individual Placement and Support, Sijoita ja valmenna) hyödynnettävyydestä Suomen kuntoutuspalveluissa. Tavoitteena oli selvittää IPS-mallin vaikutuksia kustannusten, asiakkaiden ja työhönvalmentajan näkökulmista. Lisäksi tavoitteena oli selvittää IPS- mallin vaikutuksia ja sovellettavuutta asiakkaan kiinnittymiseen ja kiinnittymättä jäämiseen. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksinä olivat: Millaisia vaikutuksia suomalaisten tutkimusten mukaan IPS-mallin kuntoutuksella on ollut kuntoutuskustannuksiin sekä asiakkaan ja työhönvalmentajan arkeen? Toisena tutkimuskysymyksenä oli Mitkä tekijät ovat ammattilaisten kokemuksen mukaan vaikuttaneet työhön tai opiskeluihin kiinnittymiseen?

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin sähköisistä tietokannoista. Aineistonhakua rajattiin sisäänotto ja poissulkukriteerein. Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineistoksi valikoitiin kolmen Suomessa toteutetun hankkeen loppuraportit ja yksi englanninkielinen artikkeli. Tutkimuksen aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti.

Tulokset osoittivat, että IPS-malli on kustannustehokas ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehto. IPS-mallissa kuntoutuksen ammattilaisen ammattitaidon merkitys korostuu, koska työhönvalmentajan tehtävä on yhteensovittaa asiakkaan palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuuteen sisältyy IPS-mallissa tiivis yhteistyö terveydenhuollon, työpaikan ja asiakkaan muiden verkostojen kanssa. Asiakkaan näkökulmasta palvelun oikea-aikaisuus ja asiakkaan oma motivaatio nousevat esiin molempien tutkimuskysymysten tuloksissa. Onnistuessaan IPS-mallin kuntoutuksella on positiivinen vaikutus asiakkaan elämäntyytyväisyyteen. IPS-mallin mukaisen kuntoutuksen suurimmaksi haasteeksi nousee leimaantumisen pelko, joka estää työpaikalle suunnatun tuen. Toisen tutkimuskysymyksen tuloksesta nousee esiin asiakkaan motivaation ohella tuen merkitys. Erityisesti nuorilla asiakkailla perheen ja ennakkovalmennusten merkitys korostuu työhön ja opintoihin kiinnittymisessä.

Kirjallisuuskatsauksen tuottama tieto korostaa IPS-mallin hyödynnettävyyteen liittyviä seikkoja. Työhönvalmentajan tarjoama tuki vahvistaa asiakkaan minä pystyvyyttä ja toimijuutta. Kiristyvä taloustilanne edellyttää tuottavampia ratkaisuja kuntoutuspalveluissa, ja IPS-malli voi vastata tähän tarpeeseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuntoutuspalveluiden kehittämisessä ja ammattilaisten osaamisen vahvistamisessa.