Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät yksityisessä palvelukodissa
Ruuskanen, Susanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052917977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052917977
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhoitoalan työhyvinvointi on keskeinen osa työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tässä opinnäytetyössä työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät on jaoteltu viiteen osa-alueeseen: organisaatio, johtaminen, työn voimavara- ja kuormitustekijät, työyhteisö ja henkilön oma kokemus työhyvinvoinnista.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi yksityinen palvelutalo, jonka asukkaat ovat vammaisia. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa toimeksiantajan henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuskysymys oli: Minkälaiseksi toimeksiantajan henkilöstö arvioi työhyvinvointinsa organisaation, johtamisen, työyhteisön, kuormitus- ja voimavaratekijöiden ja yksilön kokemuksen osalta.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi 25 strukturoitua kysymystä, ja yhden avoimen kysymyksen. Kysymykset oli jaoteltu tutkimuskysymyksessä määriteltyihin osa-alueisiin. 18 työntekijästä 10 vastasi kyselyyn. Aineisto analysoitiin määrällisen tutkimuksen menetelmin.
Tuloksien mukaan toimeksiantajan henkilöstön työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Erityisesti kokemus työyhteisöstä ja sen antamasta tuesta oli hyvällä tasolla. Toimivan työyhteisön ja yhteisen huumorin merkitys työhyvinvointia edistävä asiana korostui myös avoimissa vastauksissa. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä koettiin työssä hieman enemmän kuin fyysisiä kuormitustekijöitä. Kaikki vastanneet kokivat työnsä merkitykselliseksi melko usein tai aina.
Työhyvinvointikyselyn kysymyksistä ja vastauksista voi poimia suoraan kehitysideoita työpaikalle. Esimerkiksi useampi vastaaja koki, ettei heillä ole aina mahdollisuutta viettää taukoja työtovereidensa kanssa. Työhyvinvoinnin kannalta taukojen pitäminen on kannattaa, koska se lisää yhteisöllisyyden tunnetta. Kehittämistoimenpiteiden jälkeen kyselyn voi toteuttaa uudelleen ja verrata tuloksia.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi yksityinen palvelutalo, jonka asukkaat ovat vammaisia. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa toimeksiantajan henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuskysymys oli: Minkälaiseksi toimeksiantajan henkilöstö arvioi työhyvinvointinsa organisaation, johtamisen, työyhteisön, kuormitus- ja voimavaratekijöiden ja yksilön kokemuksen osalta.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi 25 strukturoitua kysymystä, ja yhden avoimen kysymyksen. Kysymykset oli jaoteltu tutkimuskysymyksessä määriteltyihin osa-alueisiin. 18 työntekijästä 10 vastasi kyselyyn. Aineisto analysoitiin määrällisen tutkimuksen menetelmin.
Tuloksien mukaan toimeksiantajan henkilöstön työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Erityisesti kokemus työyhteisöstä ja sen antamasta tuesta oli hyvällä tasolla. Toimivan työyhteisön ja yhteisen huumorin merkitys työhyvinvointia edistävä asiana korostui myös avoimissa vastauksissa. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä koettiin työssä hieman enemmän kuin fyysisiä kuormitustekijöitä. Kaikki vastanneet kokivat työnsä merkitykselliseksi melko usein tai aina.
Työhyvinvointikyselyn kysymyksistä ja vastauksista voi poimia suoraan kehitysideoita työpaikalle. Esimerkiksi useampi vastaaja koki, ettei heillä ole aina mahdollisuutta viettää taukoja työtovereidensa kanssa. Työhyvinvoinnin kannalta taukojen pitäminen on kannattaa, koska se lisää yhteisöllisyyden tunnetta. Kehittämistoimenpiteiden jälkeen kyselyn voi toteuttaa uudelleen ja verrata tuloksia.