Beaktande av klimatförändringen inom områdesanvändningen: planläggning som verktyg

Abstract

Klimatförändringen kräver strategier och planer, men framför allt konkreta åtgärder för att få till stånd hållbara och långsiktiga förändringar. Klimatförändringen löses inte genom en specifik åtgärd eller av enskilda aktörer utan stävjandet av klimatförändringen kräver rätt inställning och att konkreta åtgärder vidtas inom hela kedjan från gemene man till företag och organisationer samt myndigheter. Att arbetet med att stävja klimatförändringen är oerhört viktigt förtäljer det faktum att Bekämpa klimatförändringarna är det 13:e globala målet i Agenda 2030 som antogs av Förenta nationerna (FN) 2015. Europeiska unionen har uppgjort ett 55 %-paket innefattande lagar vars syfte är att minska EU:s utsläpp av växthusgaser med minst 55 % senast 2030 och främja klimatneutralitet inom EU senast 2050.

Syftet med detta arbete har varit att lyfta fram hur man mera medvetet får klimatförändringen till en del av planläggningsprocessen, vilka de väsentligaste fokusområdena kan vara, med vilka metoder man inom planläggningen kan utvärdera klimatkonsekvenserna samt hur man inom områdesanvändningen kan begränsa och anpassa sig till klimatförändringen. I detta examensarbete har enbart behandlats beaktande av klimatförändringen inom den kommunala planläggningen vid general- och detaljplanering. Genom litteraturstudier och analys av befintligt planläggningsmaterial har ett diskussionsunderlag i forma av en checklista utarbetats för hur klimatförändringen kan beaktas inom planläggningsprocessen. Planbeteckningar (planobjekten enligt Katja-förordningen) och –bestämmelser har sammanställt för att påvisa hur man i olika planläggningsnivåer endera kan begränsa och/eller anpassa sig till klimatförändringen.

Alla planläggningsprojekt har olika utgångslägen och konsekvenserna av klimatförändringen måste givetvis överses projektvis. I arbetet presenteras de mest vanligt förekommande klimatkonsekvenserna. Förhoppningen är att examensarbetet skall komprimerat lyfta fram olika tillvägagångssätt hur det inom planläggningen kan tas ställning till klimatfrågorna samt hur de kan påverkas med planläggningen som verktyg. Plankartan inklusive planbeteckningar och bestämmelser har en starkt styrande ställning med vilka det därmed finns stora möjligheter att påverka områdesanvändningen. Förståelse för hur åtgärderna skall verkställas i praktiken är oerhört viktigt så att planerna är genomförbara, annars förlorar de sin styrande verkan och syfte.

Ilmastonmuutos vaatii strategioita ja suunnitelmia, mutta ennen kaikkea konkreettisia toimenpiteitä, jotta kestävät ja pitkäaikaiset muutokset sen torjumiseksi saadaan aikaan. Ilmastonmuutosta ei ratkaista yhdellä toimenpiteellä tai yksittäisten toimijoiden toimesta, vaan ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii oikean asenteen ja konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista koko ketjussa meistä jokaisesta yrityksiin, organisaatioihin ja viranomaisiin. Ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeyttä korostaa se, että ilmastonmuutoksen torjuminen on YK:n vuonna 2015 hyväksymän Agenda 2030:n 13. kestävän kehityksen tavoite. Euroopan unioni on laatinut 55 %:n paketin, joka sisältää lakeja, joiden tarkoituksena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 %:lla vuoteen 2030 mennessä ja edistää ilmastoneutraaliutta EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.

Tämän työn tarkoituksena oli tuoda esiin, kuinka ilmastonmuutos voidaan tietoisemmin ottaa osaksi kaavoitusprosessia, mitkä ovat keskeisimmät painopistealueet, millä menetelmillä kaavoituksessa voidaan arvioida ilmastovaikutuksia sekä kuinka alueidenkäytössä voidaan rajoittaa ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Tässä opinnäytetyössä on käsitelty ilmastonmuutoksen huomioon ottamista vain kunnallisessa yleis- ja asemakaavoituksessa. Kirjallisuustutkimusten ja olemassa olevan kaavoitusmateriaalin analyysin avulla on laadittu keskustelupohja tarkistuslistan muodossa siitä, kuinka ilmastonmuutos voidaan ottaa huomioon kaavoitusprosessissa. Kaavamerkinnät (kaavakohteet Katja-asetuksen mukaan) ja -määräykset on koottu osoittamaan, kuinka eri kaavoitustasoilla voidaan joko rajoittaa ja/tai sopeutua ilmastonmuutokseen.

Kaikki kaavoitushankkeet ovat erilaisia ja vaikutukset on luonnollisesti tarkasteltava hankekohtaisesti. Työssä on esitetty yleisimmin esiintyvät ilmastovaikutukset. Tavoitteena on, että opinnäytetyö pystyy tiivistetysti tuomaan esiin erilaisia lähestymistapoja, kuinka kaavoituksessa voidaan ottaa kantaa ilmastokysymyksiin sekä kuinka kaavoituksen avulla voidaan vaikuttaa niihin. Kaavakartalla, mukaan lukien kaavamerkinnät ja -määräykset, on vahva ohjaava asema, jonka kautta on suuria mahdollisuuksia vaikuttaa alueidenkäyttöön. Ymmärrys siitä, kuinka toimenpiteet toteutetaan käytännössä, on erittäin tärkeää, jotta kaavat ovat toteutettavissa, muuten ne menettävät ohjaavan vaikutuksensa ja tarkoituksensa.

Climate change requires strategies and plans, but above all concrete actions to achieve sustainable and long-term changes. Combating climate change requires the right attitude and concrete actions to be taken by all involved including companies and organizations, as well as authorities. The importance of combating climate change is highlighted by the fact that combating climate change is the 13th global goal in Agenda 2030 adopted by the United Nations (UN) in 2015. The European Union has introduced a legislative 55 % package aimed at reducing the EU's greenhouse gas emissions by at least 55% by 2030 and promote climate neutrality within the EU by 2050.

The purpose of this work has been to highlight how climate change can be more consciously integrated into the land use planning process, what the most essential focus areas can be, by what methods climate impacts can be evaluated in land use planning, and how land use can limit and adapt to climate change. This thesis only dealt with the consideration of climate change in municipal land use planning at the general and town planning level. Through literature studies and analysis of existing land use planning material, a discussion basis in the form of a checklist has been developed of how climate change can be considered in the land use planning process, and plan symbols (plan objects according to the Katja regulation) and regulations have been compiled to show how different land use planning levels can either limit and/or adapt to climate change.

All land use planning projects have different starting points, and the consequences of climate change must of course be reviewed on a project-by-project basis. The thesis presents the most common climate consequences. The goal is that the thesis can highlight different approaches to addressing climate issues in land use planning and how climate change can be affected using land use planning as a tool. The land use plan map, including plan symbols and regulations, has a strong guiding position through which there are great opportunities to influence land use. Understanding how the measures should be implemented in practice is extremely important so that the land use plans are feasible; otherwise, the land use plan loses its guiding effect and purpose.