Viljelijöiden näkemyksiä maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksesta
Sormunen, Riina (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018380
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018380
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Varsinais-Suomen maatilallisten näkemyksiä ja kokemuksia ympäristösopimuksiin kuuluvan maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimukseen liittyen. Vuonna 2023 käynnistyi vaiheittain uusi EU:n maatalouspolitiikan ohjelmakausi 2023–27, CAP27. Uuden CAP-ohjelmakauden mukana tuli muutoksia ympäristösopimuksien ehtoihin, joten viljelijöiden näkemyksiä liittyen näihin muutoksiin haluttiin selvittää. Tämän lisäksi pyrittiin löytämään mahdollisia kehitysehdotuksia aina maaseutuhallinnolle asti, jotta seuraavaa ohjelmakautta voidaan parantaa. Työn tarkoituksena on tuoda viljelijöiden ääni esille - miten he näkevät maatalouden monimuotoisuuden ja siihen kytkeytyvät poliittiset linjaukset.
Tutkimuksen avulla saatiin arvokasta tietoa, miten viljelijät ovat kokeneet uuden CAP-ohjelmakauden sekä Ruokaviraston linjaukset ympäristösopimuksien suhteen. Viljelijöiltä selvitettiin ovatko he haasteista huolimatta valmiita jatkamaan sopimusalueiden hoitoa ja miksi hoidon lopettamista mahdollisesti harkitaan. Tämän lisäksi tutkittiin virkamiesten suorittamien maastokatselmointien onnistumista sekä sopivaa tiedonvaihtovälinettä ELY-keskuksen ja viljelijän välillä. Ympäristösopimusalueiden hoitomotivaatioon vaikuttavia tekijöitä verrattiin lisäksi EU-tason EKLIPSE2018-hankkeen (2020) tutkimustuloksiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että kyseiselle tutkimukselle on ollut tarvetta, sillä vastauksia kyselyyn saatiin runsaasti. Tutkimustuloksista nousi esille huolestuttava asia liittyen viljelijöiden keski-iän nousuun. Kyselyyn eivät vastanneet lainkaan alle 30-vuotiaat tuenhakijat ja Varsinais-Suomen alueella nuoria viljelijöitä on erittäin vähän. Lisäksi monet vastaajista olivat jo sen ikäisiä, että ikä tulee asettamaan rajoitteita liikkumiseen ja työkykyyn.
Kyselyyn vastanneista suurin osa oli halukkaita jatkamaan maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimusalueensa hoitoa. Sopimusalueiden hoitohalukkuuden syyksi nousivat luonnon monimuotoisuuden parantaminen ja halu säilyttää pitkään laidunnetut kulttuurimaisemat. Tämä osoittaa, että viljelijät omaavat ylisukupolvista ympäristövastuuntuntoa ja he ovat tietoisia monimuotoisuuden heikkenemisestä sekä sen tuomista vaikutuksista maatalouteen. Ympäristösopimusalueen hoitomotivaatioon negatiivisesti vaikuttaneiksi asioiksi koettiin mm. uuden CAP-ohjelmakauden mukana tulleet ehtomuutokset, byrokratia, sopimusalueeseen tehdyt leikkaukset hallinnon toimesta, työn arvostuksen puute sekä tulonmenetykset.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsee lukuisia saaristokohteita (ympäristösopimuksia yli 100 saarella), joiden luontoa on vaikea verrata sisämaan luontoon. Silti tukimuodot ja ehdot ovat kaikkialla samat. Saaristoon toivottiin erillistä maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen tukimuotoa, joka huomioisi saariston luonnon erityispiirteet. Lisäksi laiduneläinten kuljetuksiin toivottiin tukea. Nykyisen sopimuksen ei koeta huomioivan lainkaan esimerkiksi uhanalaista hyönteiskantaa ja tämänhetkiset sopimusehdot ovat ristiriidassa muiden luonnonsuojelullisten toimenpiteiden kanssa. Perinnebiotooppien hoitoalan määrää tulee lisätä valtakunnallisesti, joten maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen ehtojen tulisi tukea tätä, eikä päinvastoin. The aim of the Thesis was to investigate the views and experiences of farmers in Southwest Finland regarding the agri-environmental and landscape management agreements included in environmental contracts. In 2023, a new EU agricultural policy program period, CAP27, began in phases for 2023–27. With the new CAP program period came changes to the terms of environmental contracts, so farmers' views on these changes were sought. Additionally, the aim was to find possible development suggestions for rural administration to improve the next program period. The purpose of the work is to bring out the voice of farmers - how they see agricultural biodiversity and the related political guidelines.
The study provided valuable information on how farmers have experienced the new CAP program period and the guidelines of the Finnish Food Authority regarding environmental contracts. Farmers were asked whether they are willing to continue managing contract areas despite challenges and why they might consider stopping the management. Additionally, the success of field inspections conducted by officials and the appropriate means of information exchange between the ELY Centre and the farmer were examined. Factors affecting the motivation to manage environmental contract areas were also compared to the research results of the EU-level EKLIPSE2018 project (2020).
The research results show that there was a need for this study, as many responses were received. A concerning issue that emerged from the results was the increase in the average age of farmers. None of the respondents were under 30 years old, and there are very few young farmers in the Southwest Finland region. Additionally, many respondents are of an age where age will impose limitations on mobility and work capacity.
Most of the respondents were willing to continue managing their agri-environmental and landscape management contract areas. The reasons for the willingness to manage the contract areas included improving biodiversity and the desire to preserve long-grazed cultural landscapes. This shows that farmers have a transgenerational sense of environmental responsibility and are aware of the decline in biodiversity and its impacts on agriculture. Factors negatively affecting the motivation to manage environmental contract areas included changes to the terms brought by the new CAP program period, bureaucracy, cuts made to the contract area by the administration, lack of appreciation for the work, and loss of income.
The Southwest Finland ELY Centre area has numerous archipelago sites (contracts on over 100 islands), whose nature is difficult to compare to inland nature. Nevertheless, the support forms and conditions are the same everywhere. Separate support for the agri-environmental and landscape management contract was hoped for the archipelago, considering the special characteristics of the archipelago's nature. Additionally, support for the transportation of grazing animals was desired. The current contract is not perceived to consider, for example, the endangered insect population, and the current contract terms conflict with other conservation measures. The area of traditional biotope management should be increased nationally, so the terms of the agri-environmental and landscape management contract should support this, not the opposite.
Tutkimuksen avulla saatiin arvokasta tietoa, miten viljelijät ovat kokeneet uuden CAP-ohjelmakauden sekä Ruokaviraston linjaukset ympäristösopimuksien suhteen. Viljelijöiltä selvitettiin ovatko he haasteista huolimatta valmiita jatkamaan sopimusalueiden hoitoa ja miksi hoidon lopettamista mahdollisesti harkitaan. Tämän lisäksi tutkittiin virkamiesten suorittamien maastokatselmointien onnistumista sekä sopivaa tiedonvaihtovälinettä ELY-keskuksen ja viljelijän välillä. Ympäristösopimusalueiden hoitomotivaatioon vaikuttavia tekijöitä verrattiin lisäksi EU-tason EKLIPSE2018-hankkeen (2020) tutkimustuloksiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että kyseiselle tutkimukselle on ollut tarvetta, sillä vastauksia kyselyyn saatiin runsaasti. Tutkimustuloksista nousi esille huolestuttava asia liittyen viljelijöiden keski-iän nousuun. Kyselyyn eivät vastanneet lainkaan alle 30-vuotiaat tuenhakijat ja Varsinais-Suomen alueella nuoria viljelijöitä on erittäin vähän. Lisäksi monet vastaajista olivat jo sen ikäisiä, että ikä tulee asettamaan rajoitteita liikkumiseen ja työkykyyn.
Kyselyyn vastanneista suurin osa oli halukkaita jatkamaan maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimusalueensa hoitoa. Sopimusalueiden hoitohalukkuuden syyksi nousivat luonnon monimuotoisuuden parantaminen ja halu säilyttää pitkään laidunnetut kulttuurimaisemat. Tämä osoittaa, että viljelijät omaavat ylisukupolvista ympäristövastuuntuntoa ja he ovat tietoisia monimuotoisuuden heikkenemisestä sekä sen tuomista vaikutuksista maatalouteen. Ympäristösopimusalueen hoitomotivaatioon negatiivisesti vaikuttaneiksi asioiksi koettiin mm. uuden CAP-ohjelmakauden mukana tulleet ehtomuutokset, byrokratia, sopimusalueeseen tehdyt leikkaukset hallinnon toimesta, työn arvostuksen puute sekä tulonmenetykset.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsee lukuisia saaristokohteita (ympäristösopimuksia yli 100 saarella), joiden luontoa on vaikea verrata sisämaan luontoon. Silti tukimuodot ja ehdot ovat kaikkialla samat. Saaristoon toivottiin erillistä maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen tukimuotoa, joka huomioisi saariston luonnon erityispiirteet. Lisäksi laiduneläinten kuljetuksiin toivottiin tukea. Nykyisen sopimuksen ei koeta huomioivan lainkaan esimerkiksi uhanalaista hyönteiskantaa ja tämänhetkiset sopimusehdot ovat ristiriidassa muiden luonnonsuojelullisten toimenpiteiden kanssa. Perinnebiotooppien hoitoalan määrää tulee lisätä valtakunnallisesti, joten maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen ehtojen tulisi tukea tätä, eikä päinvastoin.
The study provided valuable information on how farmers have experienced the new CAP program period and the guidelines of the Finnish Food Authority regarding environmental contracts. Farmers were asked whether they are willing to continue managing contract areas despite challenges and why they might consider stopping the management. Additionally, the success of field inspections conducted by officials and the appropriate means of information exchange between the ELY Centre and the farmer were examined. Factors affecting the motivation to manage environmental contract areas were also compared to the research results of the EU-level EKLIPSE2018 project (2020).
The research results show that there was a need for this study, as many responses were received. A concerning issue that emerged from the results was the increase in the average age of farmers. None of the respondents were under 30 years old, and there are very few young farmers in the Southwest Finland region. Additionally, many respondents are of an age where age will impose limitations on mobility and work capacity.
Most of the respondents were willing to continue managing their agri-environmental and landscape management contract areas. The reasons for the willingness to manage the contract areas included improving biodiversity and the desire to preserve long-grazed cultural landscapes. This shows that farmers have a transgenerational sense of environmental responsibility and are aware of the decline in biodiversity and its impacts on agriculture. Factors negatively affecting the motivation to manage environmental contract areas included changes to the terms brought by the new CAP program period, bureaucracy, cuts made to the contract area by the administration, lack of appreciation for the work, and loss of income.
The Southwest Finland ELY Centre area has numerous archipelago sites (contracts on over 100 islands), whose nature is difficult to compare to inland nature. Nevertheless, the support forms and conditions are the same everywhere. Separate support for the agri-environmental and landscape management contract was hoped for the archipelago, considering the special characteristics of the archipelago's nature. Additionally, support for the transportation of grazing animals was desired. The current contract is not perceived to consider, for example, the endangered insect population, and the current contract terms conflict with other conservation measures. The area of traditional biotope management should be increased nationally, so the terms of the agri-environmental and landscape management contract should support this, not the opposite.