Journalistiset keinot ja tarinankerronta osana Linnanmäen Hupimestaritarinat-videosarjaa
Vidberg, Jessi (2025)
Vidberg, Jessi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018524
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli tutkia, miten videojournalismin keinot ja visuaalinen tarinankerronta voivat lisätä yritysviestinnän vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa. Kehittämistyön osana tuotettiin työn toimeksiantajana toimineen Linnanmäen Huvipuiston käyttöön videosarja, jossa hyödynnettiin journalistisia elementtejä. Tavoitteena oli erityisesti tukea työnantajamielikuvan rakentumista sekä kehittää videoviestintää tunnetasolla vaikuttavaksi ja tarinallisesti sitouttavaksi.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin yritysviestinnän ja videojournalismin rajapintaa, erityisesti journalististen kerrontakeinojen, kuten faktapohjaisuuden ja narratiivisuuden, mahdollisuuksia tuottaa lisäarvoa organisaatioviestinnälle. Lisäksi tarkasteltiin visuaalista viestintää ja sosiaalisen median erityispiirteitä eri kanavissa. Työssä ei käsitelty varsinaista markkinointiviestintää, vaan journalististen keinojen soveltamista uratarinallisiin yritysvideoihin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimuksen konstruktiivista tutkimusotetta. Työn aikana toimeksiantajalle toteutettiin neljä uratarinavideota, jonka jälkeen niiden vastaanottoa seurattiin viidessä eri sosiaalisen median kanavassa alkuvuonna 2024. Analyysissä hyödynnettiin myös teoriatietoa ja aikaisempaa tutkimusta visuaalisesta kerronnasta ja videojournalismista.
Keskeinen havainto oli, että journalistisin periaattein tuotetut yritysvideot, joissa painotetaan aitoutta ja visuaalista tarinankerrontaa, sitouttavat yleisöä tehokkaammin kuin perinteiset lineaariset haastatteluvideot. Lisäksi havaittiin, että eri sosiaalisen median kanavilla on selvästi toisistaan poikkeavat yleisöt ja sisällölliset mieltymykset, jotka vaikuttavat videoiden katselukertoihin ja reaktioihin.
Journalistisia kerrontaratkaisuja hyödyntämällä voidaan vahvistaa yrityksen brändiä ja erottautua sisällöllisesti muusta organisaatioviestinnästä. Suosituksia ovat muun muassa tarinankerronnan hyödyntäminen, henkilöhaastatteluiden lisääminen, tunnetta herättävän sisällön tuottaminen sekä videosisältöjen rakenteellinen ja visuaalinen optimointi eri kanaviin.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin yritysviestinnän ja videojournalismin rajapintaa, erityisesti journalististen kerrontakeinojen, kuten faktapohjaisuuden ja narratiivisuuden, mahdollisuuksia tuottaa lisäarvoa organisaatioviestinnälle. Lisäksi tarkasteltiin visuaalista viestintää ja sosiaalisen median erityispiirteitä eri kanavissa. Työssä ei käsitelty varsinaista markkinointiviestintää, vaan journalististen keinojen soveltamista uratarinallisiin yritysvideoihin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimuksen konstruktiivista tutkimusotetta. Työn aikana toimeksiantajalle toteutettiin neljä uratarinavideota, jonka jälkeen niiden vastaanottoa seurattiin viidessä eri sosiaalisen median kanavassa alkuvuonna 2024. Analyysissä hyödynnettiin myös teoriatietoa ja aikaisempaa tutkimusta visuaalisesta kerronnasta ja videojournalismista.
Keskeinen havainto oli, että journalistisin periaattein tuotetut yritysvideot, joissa painotetaan aitoutta ja visuaalista tarinankerrontaa, sitouttavat yleisöä tehokkaammin kuin perinteiset lineaariset haastatteluvideot. Lisäksi havaittiin, että eri sosiaalisen median kanavilla on selvästi toisistaan poikkeavat yleisöt ja sisällölliset mieltymykset, jotka vaikuttavat videoiden katselukertoihin ja reaktioihin.
Journalistisia kerrontaratkaisuja hyödyntämällä voidaan vahvistaa yrityksen brändiä ja erottautua sisällöllisesti muusta organisaatioviestinnästä. Suosituksia ovat muun muassa tarinankerronnan hyödyntäminen, henkilöhaastatteluiden lisääminen, tunnetta herättävän sisällön tuottaminen sekä videosisältöjen rakenteellinen ja visuaalinen optimointi eri kanaviin.