Työelämän laadun mittaaminen henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisen ja johtamisen apuna
Ahola, Saija (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018500
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kohdeorganisaation henkilöstön työelämän laadun kehittymistä (QWL) vuosien 2023 ja 2024 välillä.
Tavoitteena oli saada selvityksen perusteella tietoa, mihin työelämän laadun osa-alueisiin kohdeorganisaation tulee panostaa jatkossa parantaakseen henkilöstön työelämän laatua. Tavoitteena oli myös kehittää kohdeorganisaatiolle työpaja työskentelyn kautta uusia keinoja työelämän laadun tulosten raportoinnista työyksiköiden esihenkilöille.
Aineistona käytettiin kohdeorganisaation henkilöstölle tehtyjen työelämän laadun kyselyiden vastuksia vuosilta 2023–2024. Kyselyt on toteutettu kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Kyselyissä on 27 väittämää. Väittämät jaetaan motivaatiotekijöihin, joita ovat fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus, yhteenkuuluvuus ja identiteetti sekä päämäärät ja luovuus. Lisäksi arvioidaan organisaation kyvykkyyksiä, joita ovat johtajuus, esihenkilötoiminta, toimintakulttuuri, osaaminen ja prosessit.
Selvityksen perusteella kohdeorganisaation työelämän laadun kokonaisindeksi ylsi jokaisella kyselykerralla organisaatiossa asetettuun tavoitteeseen. Vahvuuksina kyvykkyyksistä nousi esihenkilötoiminta, toimintakulttuuri ja osaaminen. Yksittäisistä väittämistä parhaiten arvioitiin yhteisten tavoitteiden tietämys ja innostuneisuus työhön. Heikoimmin pärjäsi organisaation ylimpään johtoon liittyvät väittämät.
Kohdeorganisaation henkilöstöpalveluille pidetyssä kehitystyöpajassa saatiin aikaiseksi konkreettisia ehdotuksia työelämän laadun raportointiin. Ehdotusten tavoitteena on selventää ja yksinkertaistaa raportointia yksiköiden esihenkilöille.
Tavoitteena oli saada selvityksen perusteella tietoa, mihin työelämän laadun osa-alueisiin kohdeorganisaation tulee panostaa jatkossa parantaakseen henkilöstön työelämän laatua. Tavoitteena oli myös kehittää kohdeorganisaatiolle työpaja työskentelyn kautta uusia keinoja työelämän laadun tulosten raportoinnista työyksiköiden esihenkilöille.
Aineistona käytettiin kohdeorganisaation henkilöstölle tehtyjen työelämän laadun kyselyiden vastuksia vuosilta 2023–2024. Kyselyt on toteutettu kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Kyselyissä on 27 väittämää. Väittämät jaetaan motivaatiotekijöihin, joita ovat fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus, yhteenkuuluvuus ja identiteetti sekä päämäärät ja luovuus. Lisäksi arvioidaan organisaation kyvykkyyksiä, joita ovat johtajuus, esihenkilötoiminta, toimintakulttuuri, osaaminen ja prosessit.
Selvityksen perusteella kohdeorganisaation työelämän laadun kokonaisindeksi ylsi jokaisella kyselykerralla organisaatiossa asetettuun tavoitteeseen. Vahvuuksina kyvykkyyksistä nousi esihenkilötoiminta, toimintakulttuuri ja osaaminen. Yksittäisistä väittämistä parhaiten arvioitiin yhteisten tavoitteiden tietämys ja innostuneisuus työhön. Heikoimmin pärjäsi organisaation ylimpään johtoon liittyvät väittämät.
Kohdeorganisaation henkilöstöpalveluille pidetyssä kehitystyöpajassa saatiin aikaiseksi konkreettisia ehdotuksia työelämän laadun raportointiin. Ehdotusten tavoitteena on selventää ja yksinkertaistaa raportointia yksiköiden esihenkilöille.