Oikeustaloustieteellinen analyysi verotuksen vaikutuksista työsuhdeoptioiden käyttöön

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan työsuhdeoptioiden verotuksen vaikutuksia kannustinjärjestelmien käyttöön oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, miten nykyinen verotus ja sääntely ohjaavat yrityksiä ja työntekijöitä hyödyntämään työsuhdeoptioita osana palkitsemista ja sitouttamista.

Teoriaosassa tarkastellaan aluksi oikeustaloustieteellistä tutkimusnäkökulmaa, sen taustaa ja siihen kohdistuvaa kritiikkiä. Lisäksi analysoidaan oikeustaloustieteen soveltuvuutta verotuksen arviointiin ja perustellaan tämän lähestymistavan valinta tutkimuksessa. Tämän jälkeen käsitellään työsuhdeoptioita osana yritysten kannustinjärjestelmiä: niiden käyttöhistoriaa, elinkaarta sekä niihin liittyviä lainsäädännöllisiä velvoitteita, kuten tiedonantovelvollisuutta. Kolmannessa teoriapainotteisessa pääluvussa analysoidaan työsuhdeoptioiden verotusta, käytännön soveltamista ja siihen liittyviä haasteita sekä vertaillaan eri maiden, kuten Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Saksan, optioveromalleja.

Tutkimuskysymystä lähestytään kolmen alakysymyksen kautta: kuvataan nykyinen sääntely- ja verotusjärjestelmä, arvioidaan sen taloudellisia vaikutuksia sekä vertaillaan Suomen järjestelmää muihin maihin, kuten Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Saksaan. Teoriaosassa käsitellään oikeustaloustieteen soveltuvuutta verotuksen arviointiin, työsuhdeoptioiden asemaa kannustinjärjestelmissä sekä optioiden verokohtelua ja sen ongelmia.

Empiriaosassa sovelletaan talousteoreettista mallinnusta verotuksen vaikutusten arvioimiseksi. Mallinnuksessa hyödynnetään hyötyfunktioita, jotka kuvaavat työntekijän nettohyötyä suhteessa verorasitukseen. Lisäksi sovelletaan hyvinvointitappion (deadweight loss) ja Lafferin käyrän kaltaisia taloustieteen käsitteitä. Mallien avulla analysoidaan, kuinka verotus vaikuttaa yksilön päätökseen osallistua optiojärjestelmään ja miten tämä heijastuu koko järjestelmän tehokkuuteen ja verotulojen kertymiseen. Analyysi havainnollistaa, miten epäoptimaalinen verotus voi johtaa resurssien tehottomaan allokaatioon ja siten hyvinvointitappioon.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että nykyinen työsuhdeoptioiden verokohtelu ei kaikilta osin tue optioiden käyttöä tehokkaana kannustinjärjestelmänä. Verotuksen rakenteelliset haasteet ja epäselvyydet voivat vähentää optioiden houkuttelevuutta sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta. Tutkimus tarjoaa teoreettisen ja analyyttisen viitekehyksen, jonka avulla voidaan tarkastella veromuutosten vaikutuksia ja tehdä perusteltuja ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi.