Ikäihmisten kokemukset terveydenhuollon digitaalisista palveluista
Viinikka, Juho (2025)
Viinikka, Juho
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018670
Tiivistelmä
Digitaalisista palveluista on tullut osa monen arkea. Ilmiö on nähtävissä myös terveydenhuollossa. Terveyteen liittyvää tietoa haetaan internetistä, reseptejä uusitaan sähköisesti ja lääkäreitä tavataan etäyhteydellä. Nämä palvelut ovat tarkoitettu kaikille. On erittäin tärkeää kehittää näitä palveluita sellaisiksi, että kaikilla on mahdollisuus niiden käyttämiseen.
Tässä tutkimuksessa keskitytään ikäihmisten (tässä tutkimuksessa ikäihmisillä tarkoitetaan 60-vuotiaita ja siitä yli) kokemuksiin terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käytöstä. He ovat ryhmä yhteiskunnassa, joista puhutaan paljon Suomen demograafisen tilanteen vuoksi. Terveydenhuollon kustannukset ovat tapissa ja säästökeinoja etsitään kuumeisesti. Digipalvelut nähdään yhtenä ratkaisuna ongelmaan.
Tietoperustassa käydään läpi ikäihmisten mahdollisia haasteita digipalveluiden käytössä, asiakaskokemuksen roolista digipalveluiden kehityksessä ja aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä terveydenhuollon digipalveluiden käytöstä. Empiiriseen osuuteen tutkimusmenetelmäksi olen valinnut laadulliset haastattelut, koska uskon saavani niistä parhaiten aineistoa tämän tyyppiseen tutkimukseen. Pääsen rauhassa pureksimaan ajatuksia haastateltavien kanssa ja uskon näin saavani parhaan mahdollisen aineiston. Tämän lisäksi, kun kohderyhmäni ovat ikäihmiset, niin he saattavat vieroksua helposti esimerkiksi sähköistä kyselyä ja näin ollen aineiston luotettavuus saattaisi heikentyä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaiset yleisesti ottaen ikäihmisiä myöten ovat varsin tyytyväisiä terveydenhuollon tarjoamiin digitaalisiin palveluihin esimerkiksi palveluiden tiedon ja viestinnän tuoman parantumisen myötä. Kehitystä kuitenkin toivotaan muun muassa palveluiden turvallisuudessa, saavutettavuudessa ja helppokäyttöisyydessä. Mitä vanhempi ikäryhmä, sitä vähäisempää palveluiden käyttö on. Digipalveluita tullaan hyödyntämään terveydenhuollossa jatkossakin ja siksi on tärkeää pyrkiä luomaan palveluista mahdollisimman asiakaslähtöisiä.
Tässä tutkimuksessa keskitytään ikäihmisten (tässä tutkimuksessa ikäihmisillä tarkoitetaan 60-vuotiaita ja siitä yli) kokemuksiin terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käytöstä. He ovat ryhmä yhteiskunnassa, joista puhutaan paljon Suomen demograafisen tilanteen vuoksi. Terveydenhuollon kustannukset ovat tapissa ja säästökeinoja etsitään kuumeisesti. Digipalvelut nähdään yhtenä ratkaisuna ongelmaan.
Tietoperustassa käydään läpi ikäihmisten mahdollisia haasteita digipalveluiden käytössä, asiakaskokemuksen roolista digipalveluiden kehityksessä ja aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä terveydenhuollon digipalveluiden käytöstä. Empiiriseen osuuteen tutkimusmenetelmäksi olen valinnut laadulliset haastattelut, koska uskon saavani niistä parhaiten aineistoa tämän tyyppiseen tutkimukseen. Pääsen rauhassa pureksimaan ajatuksia haastateltavien kanssa ja uskon näin saavani parhaan mahdollisen aineiston. Tämän lisäksi, kun kohderyhmäni ovat ikäihmiset, niin he saattavat vieroksua helposti esimerkiksi sähköistä kyselyä ja näin ollen aineiston luotettavuus saattaisi heikentyä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaiset yleisesti ottaen ikäihmisiä myöten ovat varsin tyytyväisiä terveydenhuollon tarjoamiin digitaalisiin palveluihin esimerkiksi palveluiden tiedon ja viestinnän tuoman parantumisen myötä. Kehitystä kuitenkin toivotaan muun muassa palveluiden turvallisuudessa, saavutettavuudessa ja helppokäyttöisyydessä. Mitä vanhempi ikäryhmä, sitä vähäisempää palveluiden käyttö on. Digipalveluita tullaan hyödyntämään terveydenhuollossa jatkossakin ja siksi on tärkeää pyrkiä luomaan palveluista mahdollisimman asiakaslähtöisiä.