Pohjois-Satakuntalaisten maatilojen nuoren metsän hoitotöiden ulkoistaminen
Laine, Sami (2015)
Laine, Sami
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504204557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504204557
Tiivistelmä
Suomalaisilla maatiloilla on keskimäärin merkittäviä määriä metsää. Metsän omistaminen luo maatalousyrittäjälle taloudellista turvaa, mikä on tärkeää, koska maatalous on Suomessa taloudellisesti ailahteleva ala nykyisen tukipainotteisuuden takia. Metsätalous onkin useilla tiloilla tärkeässä asemassa koko maatilan liikevaihdon näkökulmasta. Tällä hetkellä käynnissä olevan Suomalaisen maatalouden rakennemuutoksen seurauksena tilakoot kasvavat, ja maatalousyrittäjillä on hallittavinaan suurempia kokonaisuuksia, mikä johtaa vääjäämättä ulkoisen työvoiman käyttöön joissain maatilan töissä. Tilakoon kasvaessa ja työmäärän lisääntyessä metsätalous ja metsänhoidolliset työt jäävät maatiloilla helposti toissijaisiksi tai niitä ei hoideta ollenkaan.
Tutkimuksen tavoite oli selvittää, ovatko Pohjois-Satakuntalaiset maatalousyrittäjät käyttäneet nuoren metsän hoidossa ulkoista työvoimaa, vai tehneet nuoren metsän hoitotyöt itse. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä seikat vaikuttavat nuoren metsän hoitotöiden ulkoistamiseen, ja onko niiden ulkoistamiselle tarvetta. Tavoitteena oli myös selvittää, mitkä nuoren metsän hoitotöistä jäävät useimmiten hoitamatta Pohjois-Satakuntalaisilla maatiloilla. Tutkimuksen haastatteluihin osallistui kuusi tilaa Pohjois-Satakunnan alueelta.
Tutkimuksen mukaan nuoren metsän hoitotöiden ulkoistamista oli käytetty lähes jokaisella tilalla ja sitä oltiin kiinnostuneita käyttämään myös tulevaisuudessa. Tilakoko oli suurin yksittäinen tekijä, joka vaikutti nuoren metsän hoitotöiden ulkoistamiseen maatiloilla. Pienet tilat eivät olleet niin kiinnostuneita nuoren metsän hoitotöiden ulkoistamisesta kuin isot tilat pienten pinta-alojen takia, minkä seurauksena tilalliset pystyivät hoitamaan kyseessä olevat työt itse. Maatilojen päätuotantosuunta ja siitä aiheutuva työmäärä, nuoren metsän hoitotöitä tarjoavien palvelujen lukumäärä, metsien ikärakenne, Kemera-tuet ja tietoisuus omista metsistään vaikuttivat myös nuoren metsän hoitotöiden tekoon ja niiden ulkoistamiseen. Nuoren metsän hoitotöiden ulkoistamisesta oltiin pääasiassa kiinnostuneita ajan riittämättömyyden takia, sillä maatalousyrittäjillä olisi ollut ammattitaito tehdä kyseessä olevat työt itse omalla kalustollaan.
Tutkimuksen tavoite oli selvittää, ovatko Pohjois-Satakuntalaiset maatalousyrittäjät käyttäneet nuoren metsän hoidossa ulkoista työvoimaa, vai tehneet nuoren metsän hoitotyöt itse. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä seikat vaikuttavat nuoren metsän hoitotöiden ulkoistamiseen, ja onko niiden ulkoistamiselle tarvetta. Tavoitteena oli myös selvittää, mitkä nuoren metsän hoitotöistä jäävät useimmiten hoitamatta Pohjois-Satakuntalaisilla maatiloilla. Tutkimuksen haastatteluihin osallistui kuusi tilaa Pohjois-Satakunnan alueelta.
Tutkimuksen mukaan nuoren metsän hoitotöiden ulkoistamista oli käytetty lähes jokaisella tilalla ja sitä oltiin kiinnostuneita käyttämään myös tulevaisuudessa. Tilakoko oli suurin yksittäinen tekijä, joka vaikutti nuoren metsän hoitotöiden ulkoistamiseen maatiloilla. Pienet tilat eivät olleet niin kiinnostuneita nuoren metsän hoitotöiden ulkoistamisesta kuin isot tilat pienten pinta-alojen takia, minkä seurauksena tilalliset pystyivät hoitamaan kyseessä olevat työt itse. Maatilojen päätuotantosuunta ja siitä aiheutuva työmäärä, nuoren metsän hoitotöitä tarjoavien palvelujen lukumäärä, metsien ikärakenne, Kemera-tuet ja tietoisuus omista metsistään vaikuttivat myös nuoren metsän hoitotöiden tekoon ja niiden ulkoistamiseen. Nuoren metsän hoitotöiden ulkoistamisesta oltiin pääasiassa kiinnostuneita ajan riittämättömyyden takia, sillä maatalousyrittäjillä olisi ollut ammattitaito tehdä kyseessä olevat työt itse omalla kalustollaan.
