Julkisen rahoituksen merkitys sosiaali- ja terveysalan järjestöille
Silvonen, Eevi (2025)
Silvonen, Eevi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018701
Tiivistelmä
Vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi Suomen valtion budjettiin on tehty ja tullaan jatkossa myös tekemään säästöjä. Leikkauksia on jouduttu tekemään monista eri kohteista, ja tämä on vaikuttanut myös sote-järjestöjen saamiin valtion avustuksiin. Opinnäytetyö käsittelee sitä, miten leikkaukset nyt ja tulevaisuudessa vaikuttavat sote-järjestöjen toimintaan ja mitä mahdollisia toimen-piteitä niiden tulee tehdä, jotta leikkauksista selvitään. Työssä tarkastellaan myös kaiken tämän yhteiskunnallista merkitystä eli vaikutuksia sote-järjestöjen palveluita käyttäviin ihmisiin ja suoma-laiseen yhteiskuntaan. Tämä pyritään selvittämään kolmen alaongelman avulla. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka suuri julkisen rahoituksen merkitys on sote-järjestöille. Aihe opinnäytetyölle valikoitui sen ajankohtaisuuden ja mielenkiintoisuuden vuoksi.
Tietoperustassa on käsitelty sote-järjestöjä, sekä järjestöjen rahoitusta ja sen muutoksia. Tietoperustassa on avattu kattavasti eri ajankohtaisia ja luotettavia lähteitä artikkeleista, kirjoista, netti-lähteistä, ja aiemmista tutkimuksista. Tutkimus on tehty laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusotteella ja tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää toiminnanjohtajaa eri sote-järjestöistä. Järjestöt ovat olleet eri kokoisia työntekijämäärältään ja niiden toiminta on vaihdellut sote-järjestökentällä. Haastattelut on tehty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jonka kysymykset pohjautuvat opinnäytetyön kolmeen eri alanongelmaan ja niiden avulla on pyritty ymmärtämään tutkittavaa pääongelmaa syvällisemmin.
Haastatteluiden vastauksista nousi esiin paljon yhtäläisyyksiä ja ne tukivat tietoperustaa hyvin. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että valtion tuista tehtävät leikkaukset tulevaisuudessa tulevat vaikuttamaan järjestöjen toimintaan kaikista eniten. Järjestöiltä jo tehdyt leikkaukset, eivät ole aiheuttaneet vielä sen suurempia toimenpiteitä suurimassa osaa haastateltavia järjestöjä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Leikkausten kohdentuminen ei myöskään ole vielä järjestöillä tiedossa, mutta arvioitujen leikkaussummien vuoksi, järjestöt ovat varautuneet jo erilaisilla säästö- ja sopeutustoimenpiteillä. Järjestöt ovat myös etsineet ja miettineet erilaisia rahoituslähteitä paikkaamaan toimintaansa, mutta sekin voi olla järjestökohtaisesti hankalaa. Leikkaukset aiheuttavat myös muutoksia laajemmin tarkasteltuna suomalaiseen yhteiskuntaan ja kansalaisten hyvinvointiin. Tutkimustuloksista nousi esiin huoli palveluiden saatavuudesta ihmisille, sekä niiden järjestämisestä niin kuntien, hyvinvointialueiden, kuin järjestöjen kesken.
Tietoperustassa on käsitelty sote-järjestöjä, sekä järjestöjen rahoitusta ja sen muutoksia. Tietoperustassa on avattu kattavasti eri ajankohtaisia ja luotettavia lähteitä artikkeleista, kirjoista, netti-lähteistä, ja aiemmista tutkimuksista. Tutkimus on tehty laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusotteella ja tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää toiminnanjohtajaa eri sote-järjestöistä. Järjestöt ovat olleet eri kokoisia työntekijämäärältään ja niiden toiminta on vaihdellut sote-järjestökentällä. Haastattelut on tehty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jonka kysymykset pohjautuvat opinnäytetyön kolmeen eri alanongelmaan ja niiden avulla on pyritty ymmärtämään tutkittavaa pääongelmaa syvällisemmin.
Haastatteluiden vastauksista nousi esiin paljon yhtäläisyyksiä ja ne tukivat tietoperustaa hyvin. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että valtion tuista tehtävät leikkaukset tulevaisuudessa tulevat vaikuttamaan järjestöjen toimintaan kaikista eniten. Järjestöiltä jo tehdyt leikkaukset, eivät ole aiheuttaneet vielä sen suurempia toimenpiteitä suurimassa osaa haastateltavia järjestöjä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Leikkausten kohdentuminen ei myöskään ole vielä järjestöillä tiedossa, mutta arvioitujen leikkaussummien vuoksi, järjestöt ovat varautuneet jo erilaisilla säästö- ja sopeutustoimenpiteillä. Järjestöt ovat myös etsineet ja miettineet erilaisia rahoituslähteitä paikkaamaan toimintaansa, mutta sekin voi olla järjestökohtaisesti hankalaa. Leikkaukset aiheuttavat myös muutoksia laajemmin tarkasteltuna suomalaiseen yhteiskuntaan ja kansalaisten hyvinvointiin. Tutkimustuloksista nousi esiin huoli palveluiden saatavuudesta ihmisille, sekä niiden järjestämisestä niin kuntien, hyvinvointialueiden, kuin järjestöjen kesken.