Kloorilukuanalyysin hyödyntäminen NSSC-keiton laadunvarmennuksessa : standardi ISO 3260:2015
Nurmi, Petra (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817428
Tiivistelmä
Kartongin valmistuksessa massankeiton onnistumisen seuranta on tärkeää, jotta mahdollisiin keiton ongelmakohtiin päästään puuttumaan mahdollisimman nopeasti. NSSC-keiton onnistumisen seuranta on haastavaa nopeiden ja tarkkojen analyysien puuttuessa.
Opinnäytetyö oli jatkoa Alex Aarnion aiemmin Stora Enso Oyj:n Heinolan flutingtehtaalle suorittamaan opinnäytetyöhön Standardin ISO 3260:2015 käyttöönotto ja toimintavarmuus ligniinitason määrityksessä. Työn tavoitteena oli saada tietoa kloorilukuanalyysin standardi ISO 3260:2015 hyödynnettävyydestä NSSC-keiton onnistumisen seurantaan määrittämällä kloorilukua keitinlinjojen näytteistä, joista määritetään myös saantoprosentti. Keitinlinjojen näytteiden tikkumaisen olemuksen vuoksi määrityksen antamien tulosten luotettavuus on ollut kyseenalainen. Tässä työssä keitinlinjojen näytteet esikäsiteltiin, jolloin näytteen olemuksesta tullut ero saatiin poissuljettua.
Työn tulokset analysoitiin käyttäen IBM SPSS statistics¬¬ -ohjelmaa ja tehtyjen analyysien perusteella voidaan päätellä, että kloorilukuanalyysiä ei voida suoraan käyttää ennustamaan keitinlinjan saantoprosenttia tilastollisesti merkittävän korrelaation puuttumisen vuoksi. Kloorilukuanalyysin tulosten perusteella keitinlinjoissa olevan ligniinin määrä pysyi vakaana saantoprosentin tippuessa hieman.
Opinnäytetyö oli jatkoa Alex Aarnion aiemmin Stora Enso Oyj:n Heinolan flutingtehtaalle suorittamaan opinnäytetyöhön Standardin ISO 3260:2015 käyttöönotto ja toimintavarmuus ligniinitason määrityksessä. Työn tavoitteena oli saada tietoa kloorilukuanalyysin standardi ISO 3260:2015 hyödynnettävyydestä NSSC-keiton onnistumisen seurantaan määrittämällä kloorilukua keitinlinjojen näytteistä, joista määritetään myös saantoprosentti. Keitinlinjojen näytteiden tikkumaisen olemuksen vuoksi määrityksen antamien tulosten luotettavuus on ollut kyseenalainen. Tässä työssä keitinlinjojen näytteet esikäsiteltiin, jolloin näytteen olemuksesta tullut ero saatiin poissuljettua.
Työn tulokset analysoitiin käyttäen IBM SPSS statistics¬¬ -ohjelmaa ja tehtyjen analyysien perusteella voidaan päätellä, että kloorilukuanalyysiä ei voida suoraan käyttää ennustamaan keitinlinjan saantoprosenttia tilastollisesti merkittävän korrelaation puuttumisen vuoksi. Kloorilukuanalyysin tulosten perusteella keitinlinjoissa olevan ligniinin määrä pysyi vakaana saantoprosentin tippuessa hieman.