Pohjalaistaloverkoston markkinointiympäristö ja siinä menestymisen edellytykset

Abstract

Juhlapuheissa perinteinen pohjalaistalo nostetaan korokkeelle osana pohjalaista identiteettiä, pohjalaisen kulttuurimaiseman omaleimaisena ja arvokkaana tunnuspiirteenä. Samoissa puheissa kuitenkin tulee esiin myös asenne, joka leimaa pohjalaistalon menneen aikakauden ja talonpoikaisen yhteiskunnan muistomerkiksi. Onko pohjalaistalokulttuuri vähitellen historiaan katoavaa kauneutta ja elämäntapaa – vai voisiko siinä piillä aivan uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden rakennushankkeille, luovien alojen vahvistamiselle, asumisen vaihtoehdoille sekä pohjalaiskuntien vetovoimalle ja kilpailukyvylle?

Syksyllä 2014 kaksikymmentäyksi eteläpohjalaista rakennusperinteeseen liittyvää yritystä sekä neljätoista vanhan pohjalaistalon omistajaa liittyi yhteen Pohjalaistaloverkostoksi, joka haluaa voimistaa pohjalaistaloperinnettä ja hyödyntää siihen liittyviä uusia mahdollisuuksia elinkeinollisesti. Keväällä 2015 eletään tunnusteluvaihetta: verkoston yritykset ovat varsin pieniä, yhteistyöstä ei vielä ole kokemusta, eivätkä odotuksetkaan ole vielä jäsentyneet kirkkaiksi tavoitteiksi. Tässä tilanteessa rakennusperinteeseen liittyvän yritystoiminnan markkinointiympäristön analysointi voi selkiyttää yhteistyön tavoitteiden asettamista, auttaa löytämään keinot otollisimpien asiakassegmenttien valinnassa ja kannustaa pohtimaan, millaisella tuotekehityksellä ja markkinoinnilla vaihtoehtoa edustavat pienet alan yritykset voivat yhdessä nousta esiin valtavirtaa edustavien suurten yritysten rinnalle.

In speeches, the traditional Ostrobothnian house is lifted up as part of the Ostrobothnian identity and as a distinctive and precious symbol. However, the same speeches also convey the attitude that labels the Ostrobothnian house as a memorial for a bygone age of peasant society. Is the traditional Ostrobothnian house a dying form of beauty and lifestyle – or could it uncover brand new opportunities for future building projects, for the strengthening of the creative branch, for the alternatives of living, and for the attraction and competitiveness of Ostrobothnian municipalities?

In autumn 2014, twenty-one South Ostrobothnian enterprises involved in traditional building and fourteen owners of old Ostrobothnian houses united to form a network of Ostrobothnian houses, where they wanted to strengthen the traditions related to this type of houses and to take advantage of new opportunities connected to them as a source of livelihood. In spring 2015, the network is undergoing an exploration period: the enterprises in the network are quite small; they do not yet have any experience of co-operation; and their expectations have not yet been structured as a clear common objective. In this situation, an analysis of the marketing environment of traditional building-related enterprises may clarify the goals of the co-operation, help the network find the measures to catch a favorable market segment and encourage it to consider what kind of product development and marketing would be the most effective combination to help the small, alternative enterprises rise up beside the big mainstream enterprises.