Covid-19 vaikutus norjalaisten metsä- ja paperialan yritysten pää-omarakennevalintoihin
Sipilä, Verneri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053118815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053118815
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Covid-19 vaikutti norjalaisten metsä- ja puualan yritysten pääomarakenteisiin ja vastasivatko pääomarakenteet valittuja rahoitusteorioita. Työn tarkoituksena oli siis selvittää, mitkä muuttujat vaikuttivat pääomarakenteisiin vuosien 2015–2023 välillä. Tätä tutkimusongelmaa tarkasteltiin regressiomallin avulla. Regressiomalliksi valikoitui lineaarinen kiinteiden vaikutusten paneeliregressiomalli. Aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella selitettäviksi muuttujiksi valittiin lyhytaikainen ja pitkäaikainen velka. Selittäviksi muuttujiksi valikoitui yrityksen koko, kasvu, tuottavuus, omaisuusrakenne, likviditeetti, verosuojaelementit sekä Covid-19.
Tutkimusosiossa tarkasteltiin Orbis datapankista saatua dataa, joka koostui yritysten tilinpäätöksistä kerätystä aineistosta. Lisäksi osioissa selitettiin, kuinka datasta tehtiin käyttökelpoista tutkimusta varten erilaisin toimenpitein, kuten käyttökelvottoman datan manuaalisella poistamisella. Tämän jälkeen esiteltiin regressiomalleille tehtyjä testejä, joilla pyrittiin varmentamaan tulosten laatu ja todenmukaisuus. Näitä testejä olivat esimerkiksi Vif ja Wald-testi. Viimeisenä esiteltiin tulokset ja niistä vedettiin johtopäätelmät.
Tuloksissa havaittiin, että pääomarakennevalinnat noudattivat pääsääntöisesti valittuja rahoitusteorioita. Pitkäaikaisen velan regressiomallista pystyttiin tekemään johtopäätöksiä, sillä sitä selittivät useat tilastollisesti merkitsevät muuttujat, kuten yrityksen koko, kasvu, tuottavuus, omaisuus-rakenne ja likviditeetti. Lyhytaikaisen velan regressiomallilla ei onnistuttu saavuttamaan vastaavaa tilastollista merkittävyyttä. Tilastollisesti merkittäviä selittäviä tekijöitä olivat tuottavuus, likviditeetti ja Covid-19. Tämän seurauksena johtopäätelmien tekeminen ei ollut aina perusteltua.
Hypoteesit 1 ja 3 hyväksyttiin kokonaan tai osittain. Hypoteesien 2, 4 ja 5 hyväksymiseen ei saatu riittävästi todisteita.
Tutkimusosiossa tarkasteltiin Orbis datapankista saatua dataa, joka koostui yritysten tilinpäätöksistä kerätystä aineistosta. Lisäksi osioissa selitettiin, kuinka datasta tehtiin käyttökelpoista tutkimusta varten erilaisin toimenpitein, kuten käyttökelvottoman datan manuaalisella poistamisella. Tämän jälkeen esiteltiin regressiomalleille tehtyjä testejä, joilla pyrittiin varmentamaan tulosten laatu ja todenmukaisuus. Näitä testejä olivat esimerkiksi Vif ja Wald-testi. Viimeisenä esiteltiin tulokset ja niistä vedettiin johtopäätelmät.
Tuloksissa havaittiin, että pääomarakennevalinnat noudattivat pääsääntöisesti valittuja rahoitusteorioita. Pitkäaikaisen velan regressiomallista pystyttiin tekemään johtopäätöksiä, sillä sitä selittivät useat tilastollisesti merkitsevät muuttujat, kuten yrityksen koko, kasvu, tuottavuus, omaisuus-rakenne ja likviditeetti. Lyhytaikaisen velan regressiomallilla ei onnistuttu saavuttamaan vastaavaa tilastollista merkittävyyttä. Tilastollisesti merkittäviä selittäviä tekijöitä olivat tuottavuus, likviditeetti ja Covid-19. Tämän seurauksena johtopäätelmien tekeminen ei ollut aina perusteltua.
Hypoteesit 1 ja 3 hyväksyttiin kokonaan tai osittain. Hypoteesien 2, 4 ja 5 hyväksymiseen ei saatu riittävästi todisteita.