Nikkelin siirtyminen kauraan
Horna, Rosa-Maaria (2025)
Horna, Rosa-Maaria
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018246
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nikkelin siirtymistä kauraan ja vertailla sen kertymistä eri viljalajeissa kasvihuoneolosuhteissa. Työ tehtiin osana Boreal Kasvinjalostus Oy:n toimintaa, joka toimi myös työn toimeksiantajana. Boreal on suomalainen kasvinjalostusyritys, joka keskittyy muun muassa kauran jalostukseen suomalaisiin kasvuolosuhteisiin sopiviksi lajikkeiksi. Taustalla on HAKA-hanke, jossa pyritään vähentämään haitallisten aineiden, kuten nikkelin, esiintymistä elintarvikekäyttöön soveltuvassa kaurassa.
Työssä toteutettiin kasvihuonekokeilu, jossa tutkittiin nikkelin kertymistä eri viljalajeihin – kauraan, ohraan ja vehnään – sekä erilaisten kauralajikkeiden välillä. Kokeessa käytettiin sekä nikkelillä käsiteltyjä että kontrolliryhmäksi jääneitä nikkelittömiä ruukkuja. Kaikista näytteistä mitattiin nikkelipitoisuudet ICP-MS-menetelmällä. Tutkimus osoitti, että kaura kerää nikkeliä merkittävästi enemmän kuin ohra ja vehnä, mikä vastasi ennakko-odotuksia. Esimerkiksi kokeessa käytetyn Niklas-kauran keskimääräinen nikkelipitoisuus oli 6,21 mg/kg, kun vastaavat arvot Vertti-ohralla ja Helmi-vehnällä olivat 2,22 mg/kg ja 2,70 mg/kg.
Tulokset osoittavat selkeän lajikohtaisen eron nikkelin kertymisessä, mutta kerranteiden välillä havaittiin myös suurta vaihtelua, mikä saattaa johtua kasvihuoneen olosuhteista tai inhimillisistä virheistä. Työn johtopäätöksenä voidaan todeta, että kasvihuonekokeilu on soveltuva menetelmä nikkelin kertymisen tutkimiseen viljoissa. Tulosten perusteella olisi kuitenkin toivottavaa suorittaa vastaava koe myös pelto-olosuhteissa, mikäli se on mahdollista ilman ylimääräistä ympäristöriskiä. Opinnäytetyö tukee kasvinjalostuksen mahdollisuuksia kehittää turvallisempia ja puhtaampia elintarvikekäyttöön soveltuvia kauralajikkeita.
Työssä toteutettiin kasvihuonekokeilu, jossa tutkittiin nikkelin kertymistä eri viljalajeihin – kauraan, ohraan ja vehnään – sekä erilaisten kauralajikkeiden välillä. Kokeessa käytettiin sekä nikkelillä käsiteltyjä että kontrolliryhmäksi jääneitä nikkelittömiä ruukkuja. Kaikista näytteistä mitattiin nikkelipitoisuudet ICP-MS-menetelmällä. Tutkimus osoitti, että kaura kerää nikkeliä merkittävästi enemmän kuin ohra ja vehnä, mikä vastasi ennakko-odotuksia. Esimerkiksi kokeessa käytetyn Niklas-kauran keskimääräinen nikkelipitoisuus oli 6,21 mg/kg, kun vastaavat arvot Vertti-ohralla ja Helmi-vehnällä olivat 2,22 mg/kg ja 2,70 mg/kg.
Tulokset osoittavat selkeän lajikohtaisen eron nikkelin kertymisessä, mutta kerranteiden välillä havaittiin myös suurta vaihtelua, mikä saattaa johtua kasvihuoneen olosuhteista tai inhimillisistä virheistä. Työn johtopäätöksenä voidaan todeta, että kasvihuonekokeilu on soveltuva menetelmä nikkelin kertymisen tutkimiseen viljoissa. Tulosten perusteella olisi kuitenkin toivottavaa suorittaa vastaava koe myös pelto-olosuhteissa, mikäli se on mahdollista ilman ylimääräistä ympäristöriskiä. Opinnäytetyö tukee kasvinjalostuksen mahdollisuuksia kehittää turvallisempia ja puhtaampia elintarvikekäyttöön soveltuvia kauralajikkeita.
