Satunnaisesta projektista arjen aktiiviseksi tavoitteeksi : kuinka Kaleva voisi lisätä naisten osuutta journalistisissa sisällöissään
Niskanen, Satu (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060118859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060118859
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää journalistista työprosessia, jotta Kaleva pääsisi lähemmäs tavoitettaan lisätä naisten osuutta journalistisissa sisällöissään. Erityisesti tarkoituksena on kehittää konkreettiset toimintaohjeet tavoitteeseen pääsemiseksi.
Kehittämistyöni teoreettinen viitekehys on feministinen mediatutkimus, ja lähestymistapa on toimintatutkimus. Pääasialliset aineistonkeruumenetelmät ovat haastattelu ja ideointityöpaja. Analysoin aineistoa aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosteni perusteella usea seikka haittaa tällä hetkellä tavoitteen toteutumista eli naisten osuuden kasvattamista Kalevan sisällöissä. Tarkkaa naisten osuutta ei tiedetä, koska sen seurantaan ei ole käytössä työkalua. Toimituksen käytännön työssä tavoite ei juuri näy, eikä siitä keskustella säännöllisesti esihenkilöiden ja alaisten välillä. Tavoite tasa-arvon lisäämisestä sisällöissä on jäänyt ylätasolle, pitkän tähtäimen passiiviseksi tavoitteeksi.
Naisten aliedustus journalistisissa sisällöissä on laaja ja sitkeä ongelma, joka kaikkien tulisi tiedostaa, jotta tavoitteeseen olisi mahdollista päästä. Taustalla vaikuttavat yhteiskunnan epätasa-arvoiset rakenteet. Tiedostamista voisi edistää tasa-arvoon liittyvillä koulutuksilla.
Tulosten perusteella Kalevassa tulisi panostaa selkeään tavoiteasetteluun ja tavoitteen säännölliseen seurantaan. Tätä varten käyttöön tulisi ottaa tekoälyyn perustuva mittari. Naisten osuuden ja yleisemmin moniäänisyyden pohtiminen tulisi saada osaksi juttuprosesseja. Kirjoittavat toimittajat ovat avainasemassa siinä, ketkä pääsevät ääneen sisällöissä. Siksi haastateltavan valintaan tulisi kiinnittää huomiota ja hakea aktiivisesti uusia asiantuntijoita tietolähteiksi.
Hiljaisen tiedon jakamista kollegoille tulisi edesauttaa, jotta toimitukseen kertynyt tieto saataisiin kaikkien käyttöön.
Kehittämistyöni teoreettinen viitekehys on feministinen mediatutkimus, ja lähestymistapa on toimintatutkimus. Pääasialliset aineistonkeruumenetelmät ovat haastattelu ja ideointityöpaja. Analysoin aineistoa aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosteni perusteella usea seikka haittaa tällä hetkellä tavoitteen toteutumista eli naisten osuuden kasvattamista Kalevan sisällöissä. Tarkkaa naisten osuutta ei tiedetä, koska sen seurantaan ei ole käytössä työkalua. Toimituksen käytännön työssä tavoite ei juuri näy, eikä siitä keskustella säännöllisesti esihenkilöiden ja alaisten välillä. Tavoite tasa-arvon lisäämisestä sisällöissä on jäänyt ylätasolle, pitkän tähtäimen passiiviseksi tavoitteeksi.
Naisten aliedustus journalistisissa sisällöissä on laaja ja sitkeä ongelma, joka kaikkien tulisi tiedostaa, jotta tavoitteeseen olisi mahdollista päästä. Taustalla vaikuttavat yhteiskunnan epätasa-arvoiset rakenteet. Tiedostamista voisi edistää tasa-arvoon liittyvillä koulutuksilla.
Tulosten perusteella Kalevassa tulisi panostaa selkeään tavoiteasetteluun ja tavoitteen säännölliseen seurantaan. Tätä varten käyttöön tulisi ottaa tekoälyyn perustuva mittari. Naisten osuuden ja yleisemmin moniäänisyyden pohtiminen tulisi saada osaksi juttuprosesseja. Kirjoittavat toimittajat ovat avainasemassa siinä, ketkä pääsevät ääneen sisällöissä. Siksi haastateltavan valintaan tulisi kiinnittää huomiota ja hakea aktiivisesti uusia asiantuntijoita tietolähteiksi.
Hiljaisen tiedon jakamista kollegoille tulisi edesauttaa, jotta toimitukseen kertynyt tieto saataisiin kaikkien käyttöön.