Viherkasvien maahantuontiin ja EU:n sisämarkkinoihin liittyvät kasvinterveydelliset riskit

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja oli Ruokavirasto. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada Ruokavirastolle uutta tietoa viheralan toimijoiden näkemyksistä ja toiminnasta viherkasvien osalta. Työ pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, miten toimijat toimivat riskitilanteiden ilmetessä, mistä maasta heidän tilaamansa viherkasvit ovat alun perin, mitkä ovat isoimmat ongelmat viherkasvien kasvinterveydellisessä laadussa ja mitä he toivoisivat Ruokavirastolta riskitilanteiden sattuessa. Opinnäytetyön pohjalta oli tarkoitus luoda pohjamateriaalia Ruokaviraston verkkosivuja varten ja tämä materiaali viimeistellään heidän toimestaan infomateriaaliksi. Pohjamateriaali sisälsi tietoa viherkasvien kasvinterveysvaatimuksista EU:n sisämarkkinoilla. Opinnäytetyön teoriaosuudessa avattiin kasvinterveyden tarkoitusta yleisesti ja Ruokaviraston näkökulmasta. Myös kasvinterveysriskejä, kuten erilaisia tauteja ja tuholaisia, sekä niiden leviämistapoja ja tarkoitusta avattiin. Teoriaosuudessa käytiin läpi myös lainsäädäntöä maahantuonnin ja EU:n sisämarkkinoiden näkökulmasta viherkasvien osalta. Lainsäädännön sisältöön kuuluivat esimerkiksi kasvipassit, kasvinterveystodistus eli Phytosanitary Certificate ja erilaisten kasvintuhoojien määrittely, kuten laatu- ja karanteenituhoojat. Opinnäytetyön tietoperustaa vahvisti Ruokaviraston kahdelta työntekijältä saadut tiedonannot. Tietoa saatiin Teams-sovelluksen välityksellä pidetyn haastattelun avulla sekä sähköpostien välityksellä. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelututkimuksena eli aineisto kerättiin opinnäytetyöhön haastattelemalla yhteensä neljää viheralan toimijaa kukkatukuista, keskusliikkeiden sisäänostajista ja viherkasvien huoltoyrityksestä. Haastattelulla haluttiin kartoittaa toimijoiden olemassa olevaa tietoa Ruokaviraston palveluista, sekä viherkasvien kasvinterveydestä maahantuontiin ja sisämarkkinoihin liittyen. Haastattelu toteutettiin osalle haastateltavista puolistrukturoidusti Teams-sovelluksen välityksellä ja osalle sähköpostin välityksellä toimijoiden kiireiden takia. Tuloksena syntyi kokonaisuus neljän eri toimijan näkökulmista erilaisissa viherkasvien terveyteen, maahantuontiin ja sisämarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä. Haastatteluissa selvisi esimerkiksi, että viherkasveja maahantuovissa tukkuyrityksissä kasvinterveyssäännökset olivat muita toimijoita paremmin tiedossa. Haastattelututkimuksen toteutus ei mahdollistanut syvällisiä johtopäätöksiä, mutta sen perusteella saatiin kuitenkin suuntaa antavaa tietoa siitä, mitä jatkossa kannattaisi kehittää niin tutkimuksessa, kuin viranomaisyhteistyössä.