Kotiinpaluun haasteet Suomen ulkoasiainministeriön virkamiehelle
Itani, Susan (2015)
Itani, Susan
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504204583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504204583
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia työhön ja yksityiselämään liittyviä haasteita Suomen ulkoasiainministeriön virkamiehet ovat kohdanneet ulkomaankomennukselta kotimaahan palatessaan. Lisäksi tutkittiin millä tavoin työnantaja, tässä tapauksessa ulkoasiainministeriö, voisi tukea virkamiehiä paluumuuttoprosessissa ja millaisilla toimenpiteillä prosessia voitaisi kehittää.
Ulkomaankomennusprosessit liittyvät tiiviisti kansainväliseen henkilöstöjohtamiseen. Repatriaatiota, eli työntekijän palaamista ulkomaankomennukselta takaisin kotiorganisaatioon, on tutkittu akateemisesti. Julkisen sektorin virkamiesten kotiinpaluuprosessit eivät kuitenkaan ole olleet tutkimusten aiheina kovinkaan laajasti. Opinnäytetyössä on vertailtu monikansallisten yritysten repatriaatioprosesseista tehtyä tutkimusta ulkoasiainministeriön virkamiesten kokemuksiin kotiinpaluuprosessista. Opinnäytetyössä on käsitelty kaikkia ulkomaankomennusprosessin vaiheita, mutta painopiste on keskittynyt ulkomaankomennuksen jälkeiseen aikaan.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Suomen ulkoasiainministeriölle. Ulkoasiainministeriön toimintaan liittyy tiiviisti virkamiesten ulkomaankomennukset (ulkoasiainministeriön nimityksenä ulkomaanpostit) Suomen edustustoihin ulkomailla. Opinnäytetyön empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla 16:ta diplomaatti- ja hallintouran virkamiestä.
Tutkimuksessa havaittiin, että merkittävimpinä haasteina ulkoasiainministeriön virkamiehet ovat kokeneet ulkomaanpostin jälkeisen työtehtävän määrittymisen. Paluupositio organisaatiossa on varma, mutta kilpailu avautuvista työtehtävistä on kova, jonka vuoksi virkamiehen mahdollisuus päästä haluamaansa työtehtävään ulkomaanpostin jälkeen on hyvin pieni. Toisena epäkohtana virkamiehet ovat kokeneet ulkomaanpostin vaikutuksen urakehitykseensä. Ulkoasiainministeriön suljetun urasysteemin vuoksi useat virkamiehet ajattelevat urakehityksen olevan sattumasta kiinni. Tähän epäkohtaan liittyy tiiviisti myös urapolun suunnittelu, joka koettiin ulkoasiainministeriön sisällä joiltakin osin toimimattomaksi. Virkamiesten urapolun kehityksen suunnitteluun toivottiin parannusta hallinnollisen osaston puolelta.
Useat virkamiehet toivoivat ulkoasiainministeriön kiinnittävän enemmän huomiota puolisoon ja perheenjäseniin paluuprosessin onnistumiseksi, sillä he kokevat usein virkamiestä enemmän sopeutumisvaikeuksia kotimaahan palatessaan. Lisäksi aineistosta korostui, että virkamiesten keskuudessa toivottiin mahdollisimman avointa tiedonjakoa työtehtäviin sijoituksen että urapolun kehityksen suhteen. Myös uuteen työtehtävään toivottiin syvällisempää pereh- dyttämistä.
Ulkomaankomennusprosessit liittyvät tiiviisti kansainväliseen henkilöstöjohtamiseen. Repatriaatiota, eli työntekijän palaamista ulkomaankomennukselta takaisin kotiorganisaatioon, on tutkittu akateemisesti. Julkisen sektorin virkamiesten kotiinpaluuprosessit eivät kuitenkaan ole olleet tutkimusten aiheina kovinkaan laajasti. Opinnäytetyössä on vertailtu monikansallisten yritysten repatriaatioprosesseista tehtyä tutkimusta ulkoasiainministeriön virkamiesten kokemuksiin kotiinpaluuprosessista. Opinnäytetyössä on käsitelty kaikkia ulkomaankomennusprosessin vaiheita, mutta painopiste on keskittynyt ulkomaankomennuksen jälkeiseen aikaan.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Suomen ulkoasiainministeriölle. Ulkoasiainministeriön toimintaan liittyy tiiviisti virkamiesten ulkomaankomennukset (ulkoasiainministeriön nimityksenä ulkomaanpostit) Suomen edustustoihin ulkomailla. Opinnäytetyön empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla 16:ta diplomaatti- ja hallintouran virkamiestä.
Tutkimuksessa havaittiin, että merkittävimpinä haasteina ulkoasiainministeriön virkamiehet ovat kokeneet ulkomaanpostin jälkeisen työtehtävän määrittymisen. Paluupositio organisaatiossa on varma, mutta kilpailu avautuvista työtehtävistä on kova, jonka vuoksi virkamiehen mahdollisuus päästä haluamaansa työtehtävään ulkomaanpostin jälkeen on hyvin pieni. Toisena epäkohtana virkamiehet ovat kokeneet ulkomaanpostin vaikutuksen urakehitykseensä. Ulkoasiainministeriön suljetun urasysteemin vuoksi useat virkamiehet ajattelevat urakehityksen olevan sattumasta kiinni. Tähän epäkohtaan liittyy tiiviisti myös urapolun suunnittelu, joka koettiin ulkoasiainministeriön sisällä joiltakin osin toimimattomaksi. Virkamiesten urapolun kehityksen suunnitteluun toivottiin parannusta hallinnollisen osaston puolelta.
Useat virkamiehet toivoivat ulkoasiainministeriön kiinnittävän enemmän huomiota puolisoon ja perheenjäseniin paluuprosessin onnistumiseksi, sillä he kokevat usein virkamiestä enemmän sopeutumisvaikeuksia kotimaahan palatessaan. Lisäksi aineistosta korostui, että virkamiesten keskuudessa toivottiin mahdollisimman avointa tiedonjakoa työtehtäviin sijoituksen että urapolun kehityksen suhteen. Myös uuteen työtehtävään toivottiin syvällisempää pereh- dyttämistä.