Heiniö-järven kuormitusselvitys

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin Pieksämäellä sijaitsevaan järveen, Heiniöön, kohdistuvaa typen ja fosforin kuormituksen määrää, kuormituksen lähdettä ja järven nykytilaa. Aiemmin järvi on luokiteltu reheväksi humusjärveksi. Järven tila on huonontunut vuosien saatossa, ja alueen asukkaat ovat olleet huolissaan järven tilasta.

Typpi- ja fosforikuormituksen selvittämistä varten otettiin kaksi kertaa näytteet kolmesta järven tulouomasta sekä yhdestä lähtevästä uomasta sekä mitattiin virtaama. Näytteet otettiin loka- ja marraskuussa 2024. Heiniöön kohdistuva typen ja fosforin vuosikuormituksen määrä laskettiin virtaamapainotetun pitoisuuden perusteella. Valuma-alueiden koko määritettiin Scalgo Live -suunnittelutyökalulla. Kuormituslaskujen lisäksi kuormituksen määrä simuloitiin Vemalan vedenlaadun ja kuormituksen mallinnus- ja arviointijärjestelmän avulla. Laskettua ja Vemalan simuloimaa kuormituksen määrää verrattiin toisiinsa. Järveen kohdistuvan kuormituksen lähteitä arvioitiin Scalgo Liven valuma-alueen maankäyttötietojen ja Vemalan simulaation avulla. Järven nykytilan selvittämistä varten otettiin järvivesinäytteet kahdesta näytteenottopisteestä lokakuussa 2024. Näytetuloksia verrattiin kirjallisuuden raja-arvoihin sekä aiempiin näytetuloksiin.

Kuormituslaskujen mukaan Heiniöstä poistuu lähtöuoman kautta enemmän typpeä ja fosforia kuin sinne tulee tulouomia pitkin. Vemalan simulaation mukaan tuleva typen ja fosforin kuormitus on suurempaa kuin lähtevä kuormitus. Laskettu ja simuloitu kuormitus eroavat toisistaan myös määrässä. Lasketun kuormituksen mukaan Heiniöön kohdistuu typen ja fosforin kuormaa vähemmän kuin simulaation perusteella. Merkittävimmät ravinnekuormituksen lähteet Heiniölle ovat peltoviljely, metsien luonnonhuuhtouma ja laskeuma. Fosforin kuormitusta aiheuttaa mainittavissa määrin myös haja-asutus. Järvinäytteiden tulokset viittaavat järven rehevöitymisen olevan lisääntymässä. Järviveden tilan perusteella Heiniö vaatii toimia kuormituksen vähentämiseksi, järvivedenlaadun parantamiseksi ja rehevöitymisen hillitsemiseksi. Kuitenkin lisätutkimukset ovat perusteltuja tarkemman kuormitusmäärän arvioimiseksi. Tutkimukset olisi hyvä tehdä eri vuodenaikoina, jotta eri hydrologisen kierron vaihteluista saadaan tietoa.