Alaikäisten nuorten päihdeongelmien hoito Suomessa: päihdetyön keinot ja toimivat ratkaisut

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä alaikäisten nuorten päihdeongelmien hoitoon Suomessa sekä selvittää, millaisia menetelmiä päihdetyön ammattilaiset käyttävät työssään ja mitkä menetelmät koetaan heidän näkökulmastaan toimivina. Huomioimalla samalla ammattilaisten osaamisen sekä perheiden kanssa tehtävä työn ja moniammatillisen yhteistyön. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada juuri tämänhetkistä näkökulmaa alaikäisten nuorten päihdeongelmien hoitokeinoista ja jakaa tätä toimeksiantajalle sekä kyselyyn vastanneille tahoille, jotka voisivat hyödyntää tätä opinnäytetyötä omassa toiminnassaan. Opinnäytetyön tilaajana toimi Vaasi – Vaativan sijaishuollon osaamisen kehittäminen -hanke.

Opinnäytetyötä ohjasi eteenpäin tutkimuskysymykset: Mitkä ovat alaikäisten nuorten päihdehoidon toimivat menetelmät heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten näkökulmasta? Millä tavoin ammattilainen voi tukea nuorta päihteettömyyteen? Mikä on perheen kanssa tehtävän työn rooli ja merkitys alaikäisen nuoren päihdehoidossa? Mikä on moniammatillisen yhteistyön rooli ja merkitys alaikäisen nuoren päihdehoidossa? Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimusmenetelmänä ja aineiston keruussa hyödynnettiin Webropol-kyselylomaketta. Aineisto kerättiin alaikäisten päihdeongelmaisten nuorten kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta 13 eri yksiköstä. Lomakekyselyyn vastasi yhteensä 13 ammattilaista ja vastausten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysimenetelmää.

Tutkimustulokset toivat esiin useita erilaisia menetelmiä nuorten päihdehoitotyössä, korostaen erityisesti moniammatillisen yhteistyön sekä perheen tuen merkitystä hoitoprosessin onnistumisessa. Kuitenkin keskeisimpänä esiin nousi nuoren oma motivaatio ja halu irrottautua päihteistä, mikä näyttäytyi hoidon lähtökohtana ja edellytyksenä sen vaikuttavuudelle.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuorten päihdetyö vaatii yksilöllistä ja osallistavaa otetta, jossa keskeistä on nuoren oma motivaatio sekä luottamuksellinen vuorovaikutus. Toimiviksi menetelmiksi nousivat dialogisuus, toiminnallisuus, yhteisöllisyys ja perheen osallistaminen. Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa kokonaisvaltaisen tuen, mutta sen toimivuus edellyttää riittäviä resursseja ja yhteistä suunnittelua. Tuen tarve ja laajuus määräytyvät aina nuoren yksilöllisen tilanteen mukaan.

Asiasanat: menetelmät, moniammatillisuus, alaikäinen nuori, päihdetyö