Annetaanko maatiloilla tarpeeksi palautetta? : työntekijöiden kokemuksia
Salovaara, Jenni (2025)
Salovaara, Jenni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018492
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, annetaanko maatiloilla riittävästi positiivista ja rakentavaa palautetta työntekijöille sekä esihenkilöiden että työntekijöiden toimesta ja antavatko työntekijät palautetta esihenkilölle. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten palaute vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja jaksamiseen.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin tekemällä Microsoft Forms -kysely Seinäjoen ammattikorkeakoulun 2.–4. vuoden agrologiopiskelijoille. Kysely lähetettiin 180 opiskelijalle ja siihen vastasi 36 opiskelijaa, jolloin vastausprosentiksi tuli noin 20.
Tulokset osoittivat, että hieman yli puolet vastaajista eivät saaneet tarpeeksi positiivista palautetta esihenkilöltään. Toisilta työntekijöiltä vastaajista enemmistö koki saaneensa riittävästi positiivista palautetta. Vastaajat saivat siis enemmän positiivista palautetta työkavereiltaan kuin esihenkilöltään. Rakentavaa palautetta saatiin esihenkilöltä positiivista palautetta enemmän. Esihenkilöiden antaman positiivisen palautteen määrässä olisi siis parantamisen varaa. Rakentavaa palautetta saatiin riittävästi sekä esihenkilöltä että työkavereilta, mutta esihenkilöiden pitäisi antaa sitä rakentavammin ja asiallisemmin kahden kesken.
Tuloksista ilmeni myös se, että vastaajat antoivat huomattavasti helpommin positiivista palautetta työkavereilleen kuin esihenkilölleen. Tulosten perusteella rakentavan palautteen antaminen työntekijöiden osalta oli työyhteisössä selvästi vähäisempää kuin sen saaminen. Yli puolet vastaajista ei antanut esihenkilölleen eikä työkavereilleen ollenkaan rakentavaa palautetta tai antoi sitä vain heikosti. Työntekijöiden pitäisi siis antaa enemmän positiivista ja rakentavaa palautetta esihenkilölle, mutta myös enemmän rakentavaa palautetta työkavereille.
Tulosten mukaan palaute – sekä sen laatu että määrä – vaikutti merkittävästi työmotivaatioon ja jaksamiseen. Useat vastaajat kokivat, että hyvän palautteen saaminen kannusti tekemään työnsä entistä paremmin ja tarkemmin ja paransi työssä jaksamista. Positiivisen palautteen puute puolestaan vaikutti negatiivisesti työssä viihtyvyyteen, motivaatioon ja jaksamiseen ja on johtanut jopa irtisanoutumisiin.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin tekemällä Microsoft Forms -kysely Seinäjoen ammattikorkeakoulun 2.–4. vuoden agrologiopiskelijoille. Kysely lähetettiin 180 opiskelijalle ja siihen vastasi 36 opiskelijaa, jolloin vastausprosentiksi tuli noin 20.
Tulokset osoittivat, että hieman yli puolet vastaajista eivät saaneet tarpeeksi positiivista palautetta esihenkilöltään. Toisilta työntekijöiltä vastaajista enemmistö koki saaneensa riittävästi positiivista palautetta. Vastaajat saivat siis enemmän positiivista palautetta työkavereiltaan kuin esihenkilöltään. Rakentavaa palautetta saatiin esihenkilöltä positiivista palautetta enemmän. Esihenkilöiden antaman positiivisen palautteen määrässä olisi siis parantamisen varaa. Rakentavaa palautetta saatiin riittävästi sekä esihenkilöltä että työkavereilta, mutta esihenkilöiden pitäisi antaa sitä rakentavammin ja asiallisemmin kahden kesken.
Tuloksista ilmeni myös se, että vastaajat antoivat huomattavasti helpommin positiivista palautetta työkavereilleen kuin esihenkilölleen. Tulosten perusteella rakentavan palautteen antaminen työntekijöiden osalta oli työyhteisössä selvästi vähäisempää kuin sen saaminen. Yli puolet vastaajista ei antanut esihenkilölleen eikä työkavereilleen ollenkaan rakentavaa palautetta tai antoi sitä vain heikosti. Työntekijöiden pitäisi siis antaa enemmän positiivista ja rakentavaa palautetta esihenkilölle, mutta myös enemmän rakentavaa palautetta työkavereille.
Tulosten mukaan palaute – sekä sen laatu että määrä – vaikutti merkittävästi työmotivaatioon ja jaksamiseen. Useat vastaajat kokivat, että hyvän palautteen saaminen kannusti tekemään työnsä entistä paremmin ja tarkemmin ja paransi työssä jaksamista. Positiivisen palautteen puute puolestaan vaikutti negatiivisesti työssä viihtyvyyteen, motivaatioon ja jaksamiseen ja on johtanut jopa irtisanoutumisiin.
