Ohjelmistokehittäjän päiväkirja
Rahimu, Yasin (2025)
Rahimu, Yasin
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219155
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin ohjelmistokehittäjän ammatillista kehittymistä kahdeksan viikon ajan päiväkirjamuotoisesti. Työ toteutettiin vakituisessa ohjelmistokehittäjän roolissa, jonka alussa osallistuttiin IT-alan yrityksen tarjoamaan koulutus- ja perehdytysohjelmaan, ja jonka aikana työskentely tapahtui pilvipohjaisessa integraatiokehitystiimissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli seurata ja analysoida, miten tekijän tekninen ja ammatillinen osaaminen kehittyi uran alkuvaiheessa päivittäisen oppimisen ja ohjatun perehdytyksen kautta. Tarkastelun pääteemoina olivat integraatiokehitykseen perehtyminen, C#-ohjelmointikielen hallinnan vahvistaminen sekä ammatillinen sopeutuminen ohjelmistokehittäjän uran alkuvaiheessa.
Työn keskeinen tietoperusta koostui kirjallisuudesta ja digitaalisista lähteistä, jotka käsittelivät pilvipohjaista integraatiokehitystä, C#-ohjelmointikieltä ja ammatillista kehittymistä uran alkuvaiheessa. Teoriaosuudessa esiteltiin integraatioratkaisujen periaatteita ja teknologioita, kuten pilvipalveluiden integraatiotyökaluja. Lisäksi tarkasteltiin C#-kielen keskeisiä piirteitä sekä työelämään sopeutumista edistäviä tekijöitä. Tietoperusta tarjosi viitekehyksen, jonka pohjalta tekijä peilasi omia kokemuksiaan ja oppimistaan viikoittaisten merkintöjen analyysissä.
Opinnäytetyö toteutettiin päiväkirjamuotoisena seuranta- ja analyysiprosessina kahdeksan viikon seurantajaksolla keväällä 2025. Tekijä kirjasi viikoittain ylös oppimansa asiat, suorittamansa työtehtävät sekä kohtaamansa haasteet ja peilasi niitä opinnäytetyön pääteemoihin. Seurantajakso sisälsi sekä yrityksen järjestämiä perehdytyskoulutuksia (pilvipohjaisista integraatiotyökaluista) sekä käytännön ohjelmistokehitystehtäviä integraatiotiimissä. Aineisto koostui viikoittaisista päiväkirjamerkinnöistä ja niiden pohjalta tehdystä analyysistä. Menetelmänä toimi itsereflektio eli oman oppimisprosessin systemaattinen tarkastelu työympäristössä.
Kahdeksan viikon seurannan tuloksena tekijän osaaminen integraatiokehittämisessä syventyi huomattavasti. Tekijä oppi hyödyntämään pilvipohjaisia integraatiotyökaluja ja ymmärtämään ohjelmistointegraatioiden suunnittelua sekä toteutusta entistä paremmin. C#-ohjelmointikielen hallinta vahvistui käytännön harjoittelun myötä. Aiempi kokemus muista ohjelmointikielistä edesauttoi uuden kielen omaksumista. Työyhteisöön sopeutuminen sujui hyvin. Tekijä omaksui tiimityöskentely- ja viestintätapoja, kartutti itsevarmuutta asiantuntijaroolissa ja hahmotti paremmin konsultointityön kokonaisuutta. Päiväkirjaseuranta osoitti, että ohjattu käytännön työskentely yhdistettynä itsereflektioon tuki tehokkaasti ammatillista kehittymistä. Opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin ja saadut kokemukset loivat tekijälle vahvan pohjan jatkaa uraansa ohjelmistokehittäjänä.
Työn keskeinen tietoperusta koostui kirjallisuudesta ja digitaalisista lähteistä, jotka käsittelivät pilvipohjaista integraatiokehitystä, C#-ohjelmointikieltä ja ammatillista kehittymistä uran alkuvaiheessa. Teoriaosuudessa esiteltiin integraatioratkaisujen periaatteita ja teknologioita, kuten pilvipalveluiden integraatiotyökaluja. Lisäksi tarkasteltiin C#-kielen keskeisiä piirteitä sekä työelämään sopeutumista edistäviä tekijöitä. Tietoperusta tarjosi viitekehyksen, jonka pohjalta tekijä peilasi omia kokemuksiaan ja oppimistaan viikoittaisten merkintöjen analyysissä.
Opinnäytetyö toteutettiin päiväkirjamuotoisena seuranta- ja analyysiprosessina kahdeksan viikon seurantajaksolla keväällä 2025. Tekijä kirjasi viikoittain ylös oppimansa asiat, suorittamansa työtehtävät sekä kohtaamansa haasteet ja peilasi niitä opinnäytetyön pääteemoihin. Seurantajakso sisälsi sekä yrityksen järjestämiä perehdytyskoulutuksia (pilvipohjaisista integraatiotyökaluista) sekä käytännön ohjelmistokehitystehtäviä integraatiotiimissä. Aineisto koostui viikoittaisista päiväkirjamerkinnöistä ja niiden pohjalta tehdystä analyysistä. Menetelmänä toimi itsereflektio eli oman oppimisprosessin systemaattinen tarkastelu työympäristössä.
Kahdeksan viikon seurannan tuloksena tekijän osaaminen integraatiokehittämisessä syventyi huomattavasti. Tekijä oppi hyödyntämään pilvipohjaisia integraatiotyökaluja ja ymmärtämään ohjelmistointegraatioiden suunnittelua sekä toteutusta entistä paremmin. C#-ohjelmointikielen hallinta vahvistui käytännön harjoittelun myötä. Aiempi kokemus muista ohjelmointikielistä edesauttoi uuden kielen omaksumista. Työyhteisöön sopeutuminen sujui hyvin. Tekijä omaksui tiimityöskentely- ja viestintätapoja, kartutti itsevarmuutta asiantuntijaroolissa ja hahmotti paremmin konsultointityön kokonaisuutta. Päiväkirjaseuranta osoitti, että ohjattu käytännön työskentely yhdistettynä itsereflektioon tuki tehokkaasti ammatillista kehittymistä. Opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin ja saadut kokemukset loivat tekijälle vahvan pohjan jatkaa uraansa ohjelmistokehittäjänä.
