Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Mikkelin ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Mikkelin ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Männyn valiosiemenviljelysten jalostushyödyn arviointi maastokokeiden perusteella

Kilpeläinen, Marja-Leena (2015)

 
Avaa tiedosto
KilpelainenML 2015.pdf (4.153Mt)
Lataukset: 


Kilpeläinen, Marja-Leena
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504204581
Tiivistelmä
Männyn 1. polven siemenviljelyksiä on perustettu yli 3000 ha ja niihin on istutettu noin 6000 pluspuuta. Pluspuut ovat kasvun ja laadun perusteella luonnonmetsistä valittuja parhaita puita. Pluspuiden jälkeläistestausta varten perustettiin yli tuhat jälkeläiskoetta, joihin siemen kerättiin siemenviljelysvartteista. Jälkeläiskokeista mitattiin puiden pituutta ja puiden varttuessa myös laatuominaisuuksia. Testaustulosten perusteella pluspuut voitiin laittaa paremmuusjärjestykseen. Parhaat pluspuut vartettiin uusiin 1,5-polven siemenviljelyksiin eli valiosiemenviljelyksiin. Ensimmäinen valiosiemenviljelys perustettiin vuonna 1997 Joroisiin.

Opinnäytetyössäni arvioin viiden ensimmäisen valiosiemenviljelyksen jalostushyötyjä kolmen koeviljelyksen mittaustulosten perusteella. Kokeissa näitä valiosiemenviljelyksiä edustivat simuloidut koe-erät, jotka muodostettiin keräämällä siementä kyseisiin viljelyksiin valituista pluspuista 1. polven siemenviljelyksistä. Kokeissa oli mukana myös kaksi 1. polven siemenviljelyserää sekä luonnonmetsistä peräisin olevia vertailueriä. Kokeet perustettiin vuonna 1999. Jälkeläisten vartuttua 13–14-vuoden ikään, niistä mitattiin puiden pituus ja läpimitta, yhden oksan paksuus ja oksakulma sekä laskettiin kehityshäiriöitä sisältävien oksakiehkuroiden lukumäärä. Lisäksi oksiston laatua arvosteltiin silmävaraisella luokituksella. Tulokset analysoitiin SPSS:n kaksisuuntaisella sekamallivarianssianalyysillä.

Valiosiemenviljelyserissä puiden pituus oli keskimäärin 12 % ja tilavuus 35 % suurempi kuin metsikkösiemenerillä. Vastaavasti 1. polven siemenviljelyserien pituushyöty oli keskimäärin 6 % ja tilavuudessa 17 %. Jalostetun aineiston oksalaadusta tai paremmasta elävyydestä ei saatu selvää näyttöä, vaikka suhteellinen oksanpaksuus olikin jalostetuilla aineistoilla keskimäärin 2–4 ja elävyys 4 % -yksikköä parempi kuin metsikköerillä.

Tulosten perusteella valiosiemenen käyttö metsänviljelyssä on erittäin suositeltavaa, koska valiosiemenellä kasvatettu puusto kasvaa selvästi paremmin kuin metsikkösiemenellä viljelty. Myös 1. polven siemenviljelyserät kasvoivat metsikköeriä paremmin.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste