Journalistiopiskelijoiden näkemyksiä aktivismin ja journalismin rajapinnasta
Hurme, Satu (2025)
Hurme, Satu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219167
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten journalistiopiskelijat näkevät aktivismin ja journalismin suhteen. Työssä tutkitaan eettistä rajanvetoa journalismin ja aktivismin välillä sekä selvitetään, onko aktivismi journalismin välineenä sallittua journalistiopiskelijoiden mielestä missään tilanteessa. Selvitän myös millaisena opiskelijat näkevät journalistin ammattiroolin ja millaisissa tilanteissa heidän mielestään journalisti voi yrittää vaikuttaa yleisöönsä.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena journalismin ja journalistiikan korkeakouluopiskelijoille. Kyselyaineiston analysoinnissa on käytetty sekä laadulliseen että määrälliseen tutkimukseen soveltuvia analyysimenetelmiä. Strukturoitujen kysymysten osalta oli oleellista selvittää vastausjakaumia ja keskiarvoja. Tämänkaltaiseen numeeriseen analyysiin käytettiin välineenä yksisuuntaista varianssianalyysiä, jota voidaan käyttää tarkasteltaessa yhtä selittävää muuttujaa kerrallaan.
Keskeisin havainto oli, että journalistiopiskelijat näkevät journalismin ihanteen hyvin samankaltaisesti kuin jo työssä olevat journalistit. He haluavat vaalia journalismin perinteistä roolia demokratian ja oikeusvaltion puolustajana ja pitävät journalismin ihanteeseen kuuluvia keskeisiä arvoja edelleen pätevinä. Uudistamishalua kohderyhmässä on havaittavissa liittyen siihen, että journalismin halutaan olevan raportoinnin lisäksi enemmän asioiden ja tapahtumien analysointia sekä selittäen millaisia seurauksia niillä on tulevaisuudessa.
Vastausten perusteella kohderyhmässä on laajasti hyväksyttyä, että myös journalistit osallistuvat yhteiskunnallisesti kantaa ottaviin keskusteluihin ja tapahtumiin vapaa-ajallaan. Monet eivät näe ristiriitaa siinä, että journalisti osallistuu jopa puoluepoliittiseen toimintaan tai on muutoin aktivisti, kunhan hän tarpeeksi selvästi osaa erottaa yksityisen ja työroolin. Vaikka kohderyhmä yleisesti salliikin journalistien aktivismin ja poliittisen toiminnan, monet heistä eivät itse uskalla tai halua tehdä sitä itse.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena journalismin ja journalistiikan korkeakouluopiskelijoille. Kyselyaineiston analysoinnissa on käytetty sekä laadulliseen että määrälliseen tutkimukseen soveltuvia analyysimenetelmiä. Strukturoitujen kysymysten osalta oli oleellista selvittää vastausjakaumia ja keskiarvoja. Tämänkaltaiseen numeeriseen analyysiin käytettiin välineenä yksisuuntaista varianssianalyysiä, jota voidaan käyttää tarkasteltaessa yhtä selittävää muuttujaa kerrallaan.
Keskeisin havainto oli, että journalistiopiskelijat näkevät journalismin ihanteen hyvin samankaltaisesti kuin jo työssä olevat journalistit. He haluavat vaalia journalismin perinteistä roolia demokratian ja oikeusvaltion puolustajana ja pitävät journalismin ihanteeseen kuuluvia keskeisiä arvoja edelleen pätevinä. Uudistamishalua kohderyhmässä on havaittavissa liittyen siihen, että journalismin halutaan olevan raportoinnin lisäksi enemmän asioiden ja tapahtumien analysointia sekä selittäen millaisia seurauksia niillä on tulevaisuudessa.
Vastausten perusteella kohderyhmässä on laajasti hyväksyttyä, että myös journalistit osallistuvat yhteiskunnallisesti kantaa ottaviin keskusteluihin ja tapahtumiin vapaa-ajallaan. Monet eivät näe ristiriitaa siinä, että journalisti osallistuu jopa puoluepoliittiseen toimintaan tai on muutoin aktivisti, kunhan hän tarpeeksi selvästi osaa erottaa yksityisen ja työroolin. Vaikka kohderyhmä yleisesti salliikin journalistien aktivismin ja poliittisen toiminnan, monet heistä eivät itse uskalla tai halua tehdä sitä itse.