Naudan lajityypillisten käyttäytymispiirteiden havainnointi video- ja anturidatan avulla

Abstract

Nautojen lajityypillisten käyttäytymispiirteiden ymmärtäminen ja seuranta ovat keskeisessä asemassa niiden hyvinvoinnin, terveyden ja tuotannon optimoinnissa. Karjakokojen kasvaessa tarve eläinten yksilölliselle hyvinvoinnin seurannalle korostuu, jotta eläinten kokonaisvaltainen hyvinvointi pystyttäisiin takaamaan tilakokojen kasvusta riippumatta. Nautojen monitorointiin suunnattujen uusien teknologisten ratkaisujen tehokas suunnittelu sekä toteutus vaatii syvällistä ymmärrystä kohde-eläimen lajityypillisistä käyttäytymismalleista. Tämän huomioiminen oli olennainen osa tutkimuksen toteutusta, sillä työn tilaajan tavoitteena oli kehittää testauksessa ollutta korva-anturia naudoille soveltuvaksi. Ennen naudoille suunnattua prototyypin anturia ja sen tutkimista yrityksen tuotteet ovat olleet täysin porotalouteen suunnattuja. Työn tilaajana toimi Anicare Oy.

Tutkimus suoritettiin Tarvaalan opetusnavetassa 12. tammikuuta – 16. tammikuuta vuonna 2022 ja sen tavoitteena oli tutkia sekä havainnoida lypsylehmien käyttäytymistä video- ja anturidatan avulla. Videodatan kautta tehtäviin havaintoihin valittiin neljä keskituotosvaiheessa olevaa lypsylehmää, jotka olivat rodultaan ayrshirejä sekä holsteineja. Tiedonkeruu toteutettiin navetan videokameradataa ja toimeksiantajan korva-anturiprototyypin keräämää dataa hyödyntäen, minkä jälkeen aineistoa havainnoitiin Excelin havainnointityökalujen avulla. Tavoitteena oli selvittää anturidatan ja videodatan välinen vastaavuus sekä videodatan hyödyntäminen anturien tuottaman tiedon todentamisessa. Lisäksi tutkittiin opinnäytetyöhön laaditun etogrammin soveltuvuutta lypsylehmien käyttäytymispiirteiden todentamiseen sekä luokitteluun. Tutkimuksessa pyrittiin myös havaitsemaan seurattujen eläimien mahdollisia lajityypillisestä käytöksestä poikkeavia käytösmalleja.

Tutkimuksen tulokset vahvistivat, että kehitetty etogrammi tuki videodataan perustuvien havaintojen sekä käyttäytymispiirteiden luotettavaa tunnistamista. Kyseinen kokonaisuus selkeytti tulosten kirjaamista ja siten kaikkien tulosten yhteenvedon laatimista. Datojen visualisointi helpommin havaittaviksi kuvaajiksi sekä taulukoiksi auttoivat hahmottamaan vuorokausien aikana tapahtunutta kokonaistoimintaa jopa eläinkohtaisella tasolla. Anturi- ja videodataa vertailemalla tulosten havaittiin vastaavan pitkälti toisiaan, poikkeuksena oli anturidatan varmempi havainnointi märehtimistä ja nukkumista koskevassa datassa, sillä kyseiset toiminnot olivat vaikeammin todennettavissa videodatasta. Tutkimuksessa nousi esille myös poikkeavia käytösmalleja, johon perustuen tutkimuskohteeksi kannattaisi tulevaisuudessa harkita erilaisten stereotyyppisten käyttäytymismallien tutkimista, tunnistamista sekä havainnointia. Tämä voisi antaa huomattavaa lisäarvoa anturin kehitykseen tulevaisuudessa.