EU-taksonomian vaikutukset rakennesuunnitteluun

Abstract

EU-taksonomia on jatkoa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalle ja se on yksi työkaluista, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Sen tavoitteena on edistää kestäviä investointeja, estää viherpesua ja varmistaa reilu kilpailu. Se täydentää myös CSRD-direktiiviä yritysten vastuullisuusraportoinnista. Raportointivelvollisten yritysten tulee kertoa raporteissaan, kuinka niiden liiketoiminta sopii taksonomiaan liikevaihdon, toimintakulujen ja investointien osalta. Vaikka raportit ovat pakollisia suurille yrityksille, pienemmät yritykset voivat julkaista niitä vapaaehtoisesti parantaakseen vihreän rahoituksen saatavuutta. Euroopan vihreä joukkovelkakirjalaina perustuu EU:n taksonomiaan.

Taksonomianmukaisuus saavutetaan edistämällä vähintään yhtä kestävän kehityksen tavoitetta vahingoittamatta viittä muuta, "ei merkittävää haittaa" -periaatteen kriteerien pohjalta. Näihin tavoitteisiin kuuluvat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, vesivarantojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön saastumisen vähentäminen ja ehkäisy sekä biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen. Ei merkittävää haittaa -periaatteen noudattamista arvioidaan ottamalla huomioon muun muassa lisääntyneet kasvihuonekaasupäästöt, vaikutukset luontoon, materiaalitehokkuuteen ja jätteiden syntymiseen sekä haitalliset vaikutukset veteen, ilmaan ja maaperään. Lisäksi liiketoiminnassa vaaditaan noudatettavan OECD:n ja YK:n ohjeistuksia sekä ihmisoikeuksia koskevia ohjeistuksia, jotka vahvistetaan ILO:n ihmisoikeusasiakirjassa.

Suomessa kiinteistö- ja rakennussektori aiheuttavat kolmanneksen päästöistä. Suomalaiseen rakennuskantaan ilmastonmuutos vaikuttaa kohonneena keskilämpötilana, pidentyneenä hellejaksona, lisääntyneenä ja voimistuneena sateena, voimistuneina tuulina sekä tulvien lisääntymisenä.

EU taxonomy is a follow-up to the European Green Deal and is one of the tools to achieve climate neutrality by 2050. It aims to promote sustainable investment, prevent greenwashing and ensure fair competition. It also complements the CSRD-Directive on corporate responsibility reporting. Companies with reporting obligations must describe in their financial reports how their business complies with the taxonomy requirements in terms of turnover, operating expenses and investments. While the reports are mandatory for large companies, smaller companies can publish them voluntarily to improve access to green finance. European Green Bond is based on the EU taxonomy.

Taxonomy compliance is achieved by making a substantial contribution to at least one sustainable development goal without harming the other five, based on the criteria of the "no significant harm" principle. These goals include mitigating and adapting to climate change, sustainably using water and marine resources, moving to a circular economy, reducing and preventing environmental pollution, and protecting and restoring biodiversity. Compliance with the no significant harm principle is assessed by taking into account, among other things, increased greenhouse gas emissions, impacts on nature, material efficiency and waste generation, and adverse impacts on water, air and soil. In addition, businesses are required to comply with OECD and UN guidelines, as well as human rights guidelines, which are confirmed in the ILO’s Declaration on human rights.

In Finland, the real estate and construction sector causes third of emissions. Climate change affects the Finnish building stock in the form of increased average temperatures, longer heat waves, increased and more intense rainfall, stronger winds, and increased flooding.