EU-taksonomian vaikutukset rakennesuunnitteluun
Lindfors, Petri (2025)
Lindfors, Petri
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219217
Tiivistelmä
EU-taksonomia on jatkoa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalle ja se on yksi työkaluista, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Sen tavoitteena on edistää kestäviä investointeja, estää viherpesua ja varmistaa reilu kilpailu. Se täydentää myös CSRD-direktiiviä yritysten vastuullisuusraportoinnista. Raportointivelvollisten yritysten tulee kertoa raporteissaan, kuinka niiden liiketoiminta sopii taksonomiaan liikevaihdon, toimintakulujen ja investointien osalta. Vaikka raportit ovat pakollisia suurille yrityksille, pienemmät yritykset voivat julkaista niitä vapaaehtoisesti parantaakseen vihreän rahoituksen saatavuutta. Euroopan vihreä joukkovelkakirjalaina perustuu EU:n taksonomiaan.
Taksonomianmukaisuus saavutetaan edistämällä vähintään yhtä kestävän kehityksen tavoitetta vahingoittamatta viittä muuta, "ei merkittävää haittaa" -periaatteen kriteerien pohjalta. Näihin tavoitteisiin kuuluvat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, vesivarantojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön saastumisen vähentäminen ja ehkäisy sekä biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen. Ei merkittävää haittaa -periaatteen noudattamista arvioidaan ottamalla huomioon muun muassa lisääntyneet kasvihuonekaasupäästöt, vaikutukset luontoon, materiaalitehokkuuteen ja jätteiden syntymiseen sekä haitalliset vaikutukset veteen, ilmaan ja maaperään. Lisäksi liiketoiminnassa vaaditaan noudatettavan OECD:n ja YK:n ohjeistuksia sekä ihmisoikeuksia koskevia ohjeistuksia, jotka vahvistetaan ILO:n ihmisoikeusasiakirjassa.
Suomessa kiinteistö- ja rakennussektori aiheuttavat kolmanneksen päästöistä. Suomalaiseen rakennuskantaan ilmastonmuutos vaikuttaa kohonneena keskilämpötilana, pidentyneenä hellejaksona, lisääntyneenä ja voimistuneena sateena, voimistuneina tuulina sekä tulvien lisääntymisenä.
Taksonomianmukaisuus saavutetaan edistämällä vähintään yhtä kestävän kehityksen tavoitetta vahingoittamatta viittä muuta, "ei merkittävää haittaa" -periaatteen kriteerien pohjalta. Näihin tavoitteisiin kuuluvat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, vesivarantojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön saastumisen vähentäminen ja ehkäisy sekä biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen. Ei merkittävää haittaa -periaatteen noudattamista arvioidaan ottamalla huomioon muun muassa lisääntyneet kasvihuonekaasupäästöt, vaikutukset luontoon, materiaalitehokkuuteen ja jätteiden syntymiseen sekä haitalliset vaikutukset veteen, ilmaan ja maaperään. Lisäksi liiketoiminnassa vaaditaan noudatettavan OECD:n ja YK:n ohjeistuksia sekä ihmisoikeuksia koskevia ohjeistuksia, jotka vahvistetaan ILO:n ihmisoikeusasiakirjassa.
Suomessa kiinteistö- ja rakennussektori aiheuttavat kolmanneksen päästöistä. Suomalaiseen rakennuskantaan ilmastonmuutos vaikuttaa kohonneena keskilämpötilana, pidentyneenä hellejaksona, lisääntyneenä ja voimistuneena sateena, voimistuneina tuulina sekä tulvien lisääntymisenä.