Psykologinen turvallisuus kuntatyössä
Kiiski, Ranja (2025)
Kiiski, Ranja
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219254
Tiivistelmä
Kunnissa on ollut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana yleisesti. Esimerkiksi hyvinvointi-alueiden rakentaminen, globaali turvallisuustilanne, kehittyvä teknologia, digitalisaatio ja erilaiset organisaatiomuutokset. Eikä erilaisille muutoksille näy loppua. Tällaiset muutokset vaativat monenlaista reagointia, erilaisia päätöksiä ja muutosherkkyyttä kunnissa. On tärkeää vastata muutoksiin psykologisesti turvallisessa ympäristössä.
Henkilöstö on kunnissa uusien asioiden edessä. Tämä vaatii jokaiselta avoimuutta, vuorovaikutusta, uskallusta oppia uusia asioita, kuten erilaisia järjestelmiä. Tässä ajassa on hyvä rohkaista henkilöstöä ja esihenkilöiden on hyvä edistää turvallista, ihmisläheistä suhtautumista muutoksiin.
Psykologinen turvallisuuden merkitys työssä korostuu vuorovaikutuksessa ja yhteisessä tekemisessä. Tarkoitus on, että työssä voi olla arvostettuna ja hyväksyttynä. Työssä voi turvallisesti tuoda esiin omat ideat ja kehitysehdotukset. Kun työ on psykologisesti turvallinen, työyhteisö voi hyvin ja työn tavoitteet onnistuvat. Avoin ja turvallinen työympäristö auttaa ihmisiä ja organisaatiota menestymään.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kunnan työntekijöiden ja esihenkilöiden psykologisen turvallisuuden tilaa. Kysely ja analysointi tehtiin Clarkin neljän psykologisen turvallisuuden tason mukaan. Esihenkilöiden ja työntekijöiden välistä eroa psykologisen turvallisuuden tilassa oli jossain määrin. Ikäerot määrittelivät jonkin verran eroja myös. Tutkimuksessa saatiin selville, että kehitettävää on kokouskäyttäytymisessä, epäkohtiin puuttumisessa ja uuden oppimisen arvostamisessa.
Henkilöstö on kunnissa uusien asioiden edessä. Tämä vaatii jokaiselta avoimuutta, vuorovaikutusta, uskallusta oppia uusia asioita, kuten erilaisia järjestelmiä. Tässä ajassa on hyvä rohkaista henkilöstöä ja esihenkilöiden on hyvä edistää turvallista, ihmisläheistä suhtautumista muutoksiin.
Psykologinen turvallisuuden merkitys työssä korostuu vuorovaikutuksessa ja yhteisessä tekemisessä. Tarkoitus on, että työssä voi olla arvostettuna ja hyväksyttynä. Työssä voi turvallisesti tuoda esiin omat ideat ja kehitysehdotukset. Kun työ on psykologisesti turvallinen, työyhteisö voi hyvin ja työn tavoitteet onnistuvat. Avoin ja turvallinen työympäristö auttaa ihmisiä ja organisaatiota menestymään.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kunnan työntekijöiden ja esihenkilöiden psykologisen turvallisuuden tilaa. Kysely ja analysointi tehtiin Clarkin neljän psykologisen turvallisuuden tason mukaan. Esihenkilöiden ja työntekijöiden välistä eroa psykologisen turvallisuuden tilassa oli jossain määrin. Ikäerot määrittelivät jonkin verran eroja myös. Tutkimuksessa saatiin selville, että kehitettävää on kokouskäyttäytymisessä, epäkohtiin puuttumisessa ja uuden oppimisen arvostamisessa.