Suomen Meripelastusseuran hälytysmiehistön näkökulmia psyykkisen tuen nykytilasta ja kehittämistarpeista
Luukkonen, Miia (2025)
Luukkonen, Miia
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018450
Tiivistelmä
Vapaaehtoistyö on merkityksellistä paitsi yksilölle niin myös koko yhteiskunnalle ja voi aiheuttaa psyykkistä kuormitusta siinä missä palkkatyökin. Silti Suomessa on tutkittu vähäisesti vapaaehtoistyötä tekevien psyykkistä kuormittumista ja psyykkisen tuen keittämiseen liittyviä seikkoja.
Tämä tutkimuksellinen opinnäytetyö pohjautui Suomen Meripelastusseuran tarpeeseen selvittää jäsentensä näkökulmia psyykkiseen hyvinvointiin. Koko Suomen alueella toimivan organisaation jäsenten näkökulmia ei aiemmin ole tutkittu. Myös kansainvälinen meripelastusjärjestö International Maritime Rescue Federation on tuonut esille tarpeen kiinnittää huomiota vapaaehtoisten meripelastajien psyykkiseen hyvinvointiin. Ellei psyykkisesti kuormittavia tilanteita koskaan käsitellä, voi ajan kuluessa kertynyt tunnekuorma lopulta johtaa psyykkiseen sekä fyysiseen uupumiseen ja kyvyttömyyteen jatkaa vapaaehtoistyössä. Siksi psyykkisellä hyvinvoinnilla on merkitystä myös vapaaehtoistyössä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille Suomen Meripelastusseuran hälytysmiehistön jäsenten näkökulma psyykkisen hyvinvoinnin tukemisen nykytilasta Meripelastusseuran toimintaan liittyvien kuormitustekijöiden osalta, jotta Meripelastusseura voi tältä osin kehittää toimintaansa. Teoreettisessa viitekehyksessä avattiin keskeiset käsitteet ja tuotiin esille aiempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Keskeiset käsitteet sisälsivät tietoa akuuteista psyykkisistä stressireaktioista, traumaperäisestä stressihäiriöstä, defusingista, vertaistuesta ja psykologisesta turvallisuudesta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä lokakuussa 2024, linkin jakoi opinnäytetyön yhteyshenkilö. Kyselyyn vastasi 155 henkilöä. Opinnäyte oli metodiltaan laadullinen. Aineisto analysoitiin pääasiassa induktiivisella sisällönanalyysilla, pieni osa aineistoa myös kvantifioitiin.
Suurin osa vastaajista tiesi, miten psyykkisten tilanteiden käsittely on omassa paikallisyhdistyksessä järjestetty. Vastaajien läheisistä suurin osa tiesi, millaisia tilanteita meripelastustehtävillä saattaa tulla vastaan. Meripelastusseuran julkaiseman läheisille suunnatun toimintaan liittyvän esitteen koettiin pääasiassa olevan hyödyllinen. Vastausten perusteella useimmat paikallisyhdistykset koettiin psykologisesti turvallisiksi, mutta kehitettäväänkin löytyi.
Psyykkisen tuen kokonaisvaltaisen kehittämisen yhdeksi tärkeimmistä pääkohdista muotoutui asennemuutos ja siihen yhteydessä oleva organisaatiokulttuurin muutos kovuutta ja puhumattomuutta ihannoivasta kulttuurista kohti avoimempaa ja sallivampaa ilmapiiriä. Tärkeiksi kehityskohteiksi muotoutuivat myös psyykkiseen tukeen liittyvien toimintatapojen yhtenäistäminen sekä psyykkiseen hyvinvointiin ja sen tukemiseen liittyvä koulutus. Opinnäytetyön tulosten perusteella valtakunnallinen, mutta kuitenkin mahdollisuuksien mukaan alueelliset erityispiirteet huomioiva yhtenäinen psyykkisesti kuormittavien tilanteiden käsittelyn malli voisi tuoda toimintaan ennakoitavuutta ja jatkuvuutta. Lisäksi lienee hyödyllistä käydä keskustelua, miten avoimempi ja yksilöiden erilaisuuden huomioiva ilmapiiri olisi saavutettavissa, jotta psyykkistä hyvinvointia voidaan kehittää.
Tämä tutkimuksellinen opinnäytetyö pohjautui Suomen Meripelastusseuran tarpeeseen selvittää jäsentensä näkökulmia psyykkiseen hyvinvointiin. Koko Suomen alueella toimivan organisaation jäsenten näkökulmia ei aiemmin ole tutkittu. Myös kansainvälinen meripelastusjärjestö International Maritime Rescue Federation on tuonut esille tarpeen kiinnittää huomiota vapaaehtoisten meripelastajien psyykkiseen hyvinvointiin. Ellei psyykkisesti kuormittavia tilanteita koskaan käsitellä, voi ajan kuluessa kertynyt tunnekuorma lopulta johtaa psyykkiseen sekä fyysiseen uupumiseen ja kyvyttömyyteen jatkaa vapaaehtoistyössä. Siksi psyykkisellä hyvinvoinnilla on merkitystä myös vapaaehtoistyössä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille Suomen Meripelastusseuran hälytysmiehistön jäsenten näkökulma psyykkisen hyvinvoinnin tukemisen nykytilasta Meripelastusseuran toimintaan liittyvien kuormitustekijöiden osalta, jotta Meripelastusseura voi tältä osin kehittää toimintaansa. Teoreettisessa viitekehyksessä avattiin keskeiset käsitteet ja tuotiin esille aiempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Keskeiset käsitteet sisälsivät tietoa akuuteista psyykkisistä stressireaktioista, traumaperäisestä stressihäiriöstä, defusingista, vertaistuesta ja psykologisesta turvallisuudesta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä lokakuussa 2024, linkin jakoi opinnäytetyön yhteyshenkilö. Kyselyyn vastasi 155 henkilöä. Opinnäyte oli metodiltaan laadullinen. Aineisto analysoitiin pääasiassa induktiivisella sisällönanalyysilla, pieni osa aineistoa myös kvantifioitiin.
Suurin osa vastaajista tiesi, miten psyykkisten tilanteiden käsittely on omassa paikallisyhdistyksessä järjestetty. Vastaajien läheisistä suurin osa tiesi, millaisia tilanteita meripelastustehtävillä saattaa tulla vastaan. Meripelastusseuran julkaiseman läheisille suunnatun toimintaan liittyvän esitteen koettiin pääasiassa olevan hyödyllinen. Vastausten perusteella useimmat paikallisyhdistykset koettiin psykologisesti turvallisiksi, mutta kehitettäväänkin löytyi.
Psyykkisen tuen kokonaisvaltaisen kehittämisen yhdeksi tärkeimmistä pääkohdista muotoutui asennemuutos ja siihen yhteydessä oleva organisaatiokulttuurin muutos kovuutta ja puhumattomuutta ihannoivasta kulttuurista kohti avoimempaa ja sallivampaa ilmapiiriä. Tärkeiksi kehityskohteiksi muotoutuivat myös psyykkiseen tukeen liittyvien toimintatapojen yhtenäistäminen sekä psyykkiseen hyvinvointiin ja sen tukemiseen liittyvä koulutus. Opinnäytetyön tulosten perusteella valtakunnallinen, mutta kuitenkin mahdollisuuksien mukaan alueelliset erityispiirteet huomioiva yhtenäinen psyykkisesti kuormittavien tilanteiden käsittelyn malli voisi tuoda toimintaan ennakoitavuutta ja jatkuvuutta. Lisäksi lienee hyödyllistä käydä keskustelua, miten avoimempi ja yksilöiden erilaisuuden huomioiva ilmapiiri olisi saavutettavissa, jotta psyykkistä hyvinvointia voidaan kehittää.
