Luontokasvatuksen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa : varhaiskasvattajien näkemyksiä luontokasvatusta edistävistä tekijöistä

Abstract

Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tilaajana toimi Kokkolan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut. Työn aiheena oli luontokasvatus varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa varhaiskasvattajien näkemyksiä luontokasvatuksen toteutumisesta sekä luontokasvatusta edistävistä tekijöistä Kokkolan kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten luontokasvatusta jo toteutetaan sekä mitkä tekijät edistävät luontokasvatuksen toteutumista.

Opinnäytetyön tietoperusta käsitteli luontokasvatusta yleisesti, varhaiskasvatuksen sekä varhaiskasvattajan osuutta luontokasvatuksen toteuttajana sekä eri näkökulmia luontokasvatuksen toteuttamiseksi osana varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaa.

Aineisto kerättiin Kokkolan kaupungin varhaiskasvatuksen neljän eri yksikön työntekijöiltä sähköisen kyselyn avulla, johon sai vastata nimettömästi. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin.

Tuloksista kävi ilmi, että luontokasvatusta toteutetaan vaihtelevasti eri ryhmien ja varhaiskasvatusyksiköiden välillä, ja kasvattajien oma kiinnostus luontoa kohtaan sekä luonnon läheinen sijainti lisää heidän toteuttamaa luontokasvatuksen määrää. Estäviä tekijöitä oli turvallisuusnäkökulmat, sillä osa ryhmistä koki henkilökuntaresurssinsa liian vähäisiksi lähteäkseen luontoon turvallisesti ryhmänsä kanssa. Edistävinä tekijöinä mainittiin valmiit materiaalit sekä lisäkoulutukset aiheesta.

The client for this research-based thesis was the Early Childhood Education Services of the City of Kokkola. The topic of the thesis was nature education in early childhood education. The purpose of the thesis was to explore early childhood educators' views on the implementation of nature education and the factors that promote it within the Early Childhood Education Services of the City of Kokkola. The goal of the thesis was to provide information on how nature education is currently being implemented and which factors support its realization.

The theoretical framework of the thesis discussed nature education in general, the role of early childhood education and the early childhood educator in implementing nature education, as well as various perspectives on integrating nature education into the everyday pedagogy of early childhood education.

The data were collected through an anonymous electronic survey targeted at staff members from four different early childhood education units in the City of Kokkola. The data were analyzed using qualitative methods.

The results revealed that the implementation of nature education varies between different groups and early childhood education units. Educators’ personal interest in nature and the proximity of natural environments increased the amount of nature education conducted. Inhibiting factors included safety concerns, as some groups felt they lacked sufficient staff resources to go into nature safely with their group. Supporting factors mentioned included ready-made materials and additional training on the topic.