Tiimien esihenkilöiden työhyvinvointi
Kähkönen, Reetta (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219223
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan tiimien esihenkilöiden
työhyvinvointia, mitkä tekijät tukevat ja heikentävät sitä. Tarkoituksena oli selvittää, miten tiimien esihenkilöt kokevat työhyvinvoinnin ja millaista tukea he kaipaavat työhönsä. Työhyvinvointia on tutkittu aiemminkin, mutta tässä työssä haluttiin erityisesti keskittyä työhyvinvointiin esihenkilöiden näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jonka myötä haastateltavat pääsivät paremmin kertomaan omista kokemuksistaan työhyvinvointiin liittyen. Teemahaastattelun avulla voitiin käydä syvällisemmin läpi ennalta mietittyjä teemoja aiheeseen liittyen ja se tarjosi joustavuutta aiheen käsittelyyn. Tarkentavien kysymysten avulla saatiin käsiteltyä vielä syvällisemmin esihenkilön näkemyksiä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Työhyvinvointi aiheena on moniulotteinen, ja aiheena kontekstin ymmärtämistä, siksi teemahaastattelu tutkimusmenetelmänä tuki tätä. Saatu haastatteluaineisto litteroitiin. Analyysimenetelmä oli laadullinen, sillä sen avulla saatua aineistoa voitiin tarkastella systemaattisemmin. Haastattelut olivat monimuotoisia, joten laadullisen sisällönanalyysin avulla aineisto saatiin järjestettyä loogiseen muotoon.
Saadut tulokset auttavat esihenkilöitä tutkimaan omaa hyvinvointiaan ja kiinnittämään huomiota kuormitustekijöihin. Tutkimuksen kautta saatiin myös tietoa, kuinka organisaatio voi tukea esihenkilöstöään.
työhyvinvointia, mitkä tekijät tukevat ja heikentävät sitä. Tarkoituksena oli selvittää, miten tiimien esihenkilöt kokevat työhyvinvoinnin ja millaista tukea he kaipaavat työhönsä. Työhyvinvointia on tutkittu aiemminkin, mutta tässä työssä haluttiin erityisesti keskittyä työhyvinvointiin esihenkilöiden näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jonka myötä haastateltavat pääsivät paremmin kertomaan omista kokemuksistaan työhyvinvointiin liittyen. Teemahaastattelun avulla voitiin käydä syvällisemmin läpi ennalta mietittyjä teemoja aiheeseen liittyen ja se tarjosi joustavuutta aiheen käsittelyyn. Tarkentavien kysymysten avulla saatiin käsiteltyä vielä syvällisemmin esihenkilön näkemyksiä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Työhyvinvointi aiheena on moniulotteinen, ja aiheena kontekstin ymmärtämistä, siksi teemahaastattelu tutkimusmenetelmänä tuki tätä. Saatu haastatteluaineisto litteroitiin. Analyysimenetelmä oli laadullinen, sillä sen avulla saatua aineistoa voitiin tarkastella systemaattisemmin. Haastattelut olivat monimuotoisia, joten laadullisen sisällönanalyysin avulla aineisto saatiin järjestettyä loogiseen muotoon.
Saadut tulokset auttavat esihenkilöitä tutkimaan omaa hyvinvointiaan ja kiinnittämään huomiota kuormitustekijöihin. Tutkimuksen kautta saatiin myös tietoa, kuinka organisaatio voi tukea esihenkilöstöään.