Digiosaamisen kasvattaminen Yritys X:ssä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä kehitettiin ja pilotoitiin koulutusmalli, jonka tavoitteena oli lisätä sovellusosaamista työyhteisössä sekä tukea digitaalisuuden käyttöönottoa asiakastyössä. Koulutus suunniteltiin kohdennetusti myyntihenkilöstölle ja sen toteutus tapahtui ryhmämuotoisesti työyhteisön sisällä. Koulutuksessa painotettiin käytännönläheistä lähestymistapaa, vertaistukea sekä keskustelevaa ilmapiiriä. Koulutusmateriaali rakennettiin huolellisesti ja siinä hyödynnettiin esimerkkitilanteita, jotka vastasivat osallistujien arjen tarpeita.

Koulutuksen hyödyllisyyttä mitattiin palautekyselyn ja sovelluksen käyttöön liittyvien mittareiden avulla. Tulosten perusteella koulutus koettiin pääosin hyödylliseksi ja sen katsottiin lisänneen osallistujien ymmärrystä sovelluksen mahdollisuuksista. Erityisesti koulutuksen herättämä keskustelu, kysymysten esiin nouseminen ja käytännön onnistumisten jakaminen nähtiin merkkeinä sen vaikuttavuudesta. Sovelluksen käyttöön liittyvissä mittareissa nähtiin hienoista kehitystä, mutta samalla havaittiin, että laajempien muutosten toteutuminen vaatisi pidempiaikaista tukea ja jatkuvaa koulutusta.

Opinnäytetyön aikana havaittiin myös koulutusprosessiin liittyviä kehityskohteita. Ryhmien dynamiikka vaikutti merkittävästi koulutuksen ilmapiiriin ja oppimiseen. Eri ryhmien sitoutuneisuus ja lähtötaso vaihtelivat, mikä vaikutti koulutuksen etenemiseen ja osallistujien kokemukseen. Tunnistettiin tarve säännöllisille täydennyskoulutuksille, sillä sovellus kehittyy jatkuvasti ja uusien ominaisuuksien käyttöönotto vaatii oman aikansa. Ehdotettiin, että jatkossa koulutuksia järjestettäisiin kvartaaleittain ja koulutuksen sisältöä päivitettäisiin vastaamaan kulloistakin tilannetta.

Jatkokehityksen kannalta esitettiin, että tulevaisuudessa koulutuksissa voisi olla kaksi rinnakkaista polkua: toinen sovelluksen tekniselle käytölle ja toinen asiakaskohtaamiseen sekä myynnilliselle vuorovaikutukselle. Tekoälyn kehittymisen myötä monia rutiinitehtäviä voitaisiin automatisoida, mutta ihmiskontaktin merkityksen arvioitiin kasvavan entisestään. Tämän vuoksi inhimilliseen vuorovaikutukseen ja palveluosaamiseen kohdistuva koulutus nähtiin tärkeänä tulevaisuuden kehityssuuntana.