Yhteisöllisyyden kehittämissuunnitelma yritys X:n projektitoimistolle
Katila, Anna (2025)
Katila, Anna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219447
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219447
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli kartoittaa yritys X:n projektitoimiston projektipäälliköiden ja työnjohdon kokemuksia yhteisöllisyyden nykytilasta sekä heidän kehitystarpeitaan ja -toiveitaan yhteisöllisyyteen liittyen. Niiden pohjalta tavoitteena oli rakentaa yhteisöllisyyden kehittämissuunnitelma ja siihen kuuluvat kehitysehdotukset. Taustana työlle oli tarve yhteisöllisyyden vahvistamiselle projektitoimiston projektipäälliköiden ja työnjohdon välillä, jotka työskentelivät suureksi osaksi etänä toisistaan. Työ oltiin rajattu projektitoimiston sisäisen yhteisöllisyyden kehittämiseen ja kehitysehdotukset koskivat erityisesti projektipäälliköiden ja työnjohdon välistä yhteisöllisyyttä. Työn suunnittelu aloitettiin syksyllä 2024 ja työ valmistui toukokuussa 2025.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi tiimeihin, ryhmiin ja tiimityöhön sekä yhteisöihin ja yhteisöllisyyteen liittyviä aiempia tutkimuksia ja teoriaa. Tiimitiimityön osalta käsiteltiin tiimirooleja ja tiimityötaitoja, virtuaalista tiimityötä, digitaalisia viestintäkanavia sekä tiimityötä hajautuneissa tiimeissä. Yhteisöjen ja yhteisöllisyyden osalta käsiteltiin kyseisten käsitteiden käyttöönottoa ja määrittelyä, erojen ja samanlaisuuden huomiointia sekä normatiivista vaikutusta yhteisöihin ja yhteisöllisyyteen. Lisäksi käytiin läpi yhteisöllisyyden mahdollistavia ja selittäviä tekijöitä, yhteisöllisyyden vaikutuksia ja sitä heikentäviä tekijöitä sekä johtajuuden merkitystä yhteisöllisyydelle.
Työn tutkimuksellinen lähestymistapa oli toimintatutkimus. Kehittämistyön aineistonhankintamenetelmiä olivat kyselytutkimus ja haastattelu. Haastattelun tutkimustyyppinä käytettiin sisällönanalyysiä ja analyysimenetelmänä teemoittelua. Työn menetelmä- ja toteutusosiossa käsiteltiin ensin aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiin liittyvää teoriaa ja aineistonhankintamenetelmien luotettavuutta. Sen jälkeen toteutettiin menetelmät ja analysoitiin niistä saadut tulokset.
Työn keskeisten tulosten osalta yhteisöllisyyden koettiin olevan projektipäälliköiden ja työnjohdon välillä osittain hyvällä tasolla, mutta myös kehitystoiveita löytyi. Yhteisöllisyys koettiin vahvimmaksi erityisesti samoissa projektityöryhmissä työskentelevien välillä. Yhteisöllisyys ja sen toteuttamismahdollisuudet käsitettiin esimerkiksi fyysisten kohtaamisten ja viestinnän sekä työarjessa toteutuvan ilmapiirin kautta. Lisäksi kiireellä ja projekteihin liittyvillä onnistumispaineilla oli vaikutusta yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyttä toivottiin kehitettävän esimerkiksi tasapuolisen kohtelun ja yhteenkuuluvuuden kasvattamisen, viestinnän sekä kohtaamisten kautta.
Työn lopputuloksena luotiin yhteisöllisyyden kehittämissuunnitelma. Yhteisöllisyyden osalta kehitysehdotukset voitiin jakaa kehittämissuunnitelmaan eri teemojen alle. Teemoja olivat viestintä, fyysiset kohtaamiset, virtuaaliset keinot ja kohtaamiset, tasapuolinen kohtelu ja huomioon ottaminen, yhteenkuuluvuus ja kannustava ilmapiiri sekä henkilökemioiden huomioiminen. Kehittämissuunnitelmaan määritettiin myös suositellut toteuttamisaikataulut eri kehitysehdotuksille. Osa kehitysehdotuksista oli jokapäiväisessä työarjessa toteutettavia ja osa tiettyinä ajankohtina järjestettäviä. Kehittämissuunnitelmaan otettiin mukaan sekä virtuaalisesti että kasvokkain toteutettavia keinoja.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi tiimeihin, ryhmiin ja tiimityöhön sekä yhteisöihin ja yhteisöllisyyteen liittyviä aiempia tutkimuksia ja teoriaa. Tiimitiimityön osalta käsiteltiin tiimirooleja ja tiimityötaitoja, virtuaalista tiimityötä, digitaalisia viestintäkanavia sekä tiimityötä hajautuneissa tiimeissä. Yhteisöjen ja yhteisöllisyyden osalta käsiteltiin kyseisten käsitteiden käyttöönottoa ja määrittelyä, erojen ja samanlaisuuden huomiointia sekä normatiivista vaikutusta yhteisöihin ja yhteisöllisyyteen. Lisäksi käytiin läpi yhteisöllisyyden mahdollistavia ja selittäviä tekijöitä, yhteisöllisyyden vaikutuksia ja sitä heikentäviä tekijöitä sekä johtajuuden merkitystä yhteisöllisyydelle.
Työn tutkimuksellinen lähestymistapa oli toimintatutkimus. Kehittämistyön aineistonhankintamenetelmiä olivat kyselytutkimus ja haastattelu. Haastattelun tutkimustyyppinä käytettiin sisällönanalyysiä ja analyysimenetelmänä teemoittelua. Työn menetelmä- ja toteutusosiossa käsiteltiin ensin aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiin liittyvää teoriaa ja aineistonhankintamenetelmien luotettavuutta. Sen jälkeen toteutettiin menetelmät ja analysoitiin niistä saadut tulokset.
Työn keskeisten tulosten osalta yhteisöllisyyden koettiin olevan projektipäälliköiden ja työnjohdon välillä osittain hyvällä tasolla, mutta myös kehitystoiveita löytyi. Yhteisöllisyys koettiin vahvimmaksi erityisesti samoissa projektityöryhmissä työskentelevien välillä. Yhteisöllisyys ja sen toteuttamismahdollisuudet käsitettiin esimerkiksi fyysisten kohtaamisten ja viestinnän sekä työarjessa toteutuvan ilmapiirin kautta. Lisäksi kiireellä ja projekteihin liittyvillä onnistumispaineilla oli vaikutusta yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyttä toivottiin kehitettävän esimerkiksi tasapuolisen kohtelun ja yhteenkuuluvuuden kasvattamisen, viestinnän sekä kohtaamisten kautta.
Työn lopputuloksena luotiin yhteisöllisyyden kehittämissuunnitelma. Yhteisöllisyyden osalta kehitysehdotukset voitiin jakaa kehittämissuunnitelmaan eri teemojen alle. Teemoja olivat viestintä, fyysiset kohtaamiset, virtuaaliset keinot ja kohtaamiset, tasapuolinen kohtelu ja huomioon ottaminen, yhteenkuuluvuus ja kannustava ilmapiiri sekä henkilökemioiden huomioiminen. Kehittämissuunnitelmaan määritettiin myös suositellut toteuttamisaikataulut eri kehitysehdotuksille. Osa kehitysehdotuksista oli jokapäiväisessä työarjessa toteutettavia ja osa tiettyinä ajankohtina järjestettäviä. Kehittämissuunnitelmaan otettiin mukaan sekä virtuaalisesti että kasvokkain toteutettavia keinoja.