Muutosjohtamisen rooli kehityshankkeessa
Pihlajaniemi, Aino (2025)
Pihlajaniemi, Aino
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319592
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin muutosjohtamisen merkitystä kehityshankkeessa. Tavoitteena oli selvittää, kuinka strateginen ja osallistava muutosjohtaminen voi tukea kehityshankkeen tavoitteiden saavuttamista, lisätä organisaation valmiuksia kohdata muutos ja parantaa työntekijöiden sitoutumista. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin, kuinka muutosjohtamisen periaatteet, menetelmät ja työkalut voivat edistää hankkeen sujuvuutta ja vähentää haasteita.
Tutkimuksessa käytettiin aineistona havaintoja, kyselyitä ja hankkeen aikana yhteisesti tuotettuja dokumentteja. Havainnointi tapahtui hankkeen kehityspäivien yhteydessä ja keskiössä olivat muutosjohtamisen onnistuminen sekä pysyvät muutokset. Kyselyiden avulla kartoitettiin organisaation senhetkistä tilaa ja työntekijöiden näkemyksiä muutoksen vaikutuksista kehityshankkeen onnistumiseen.
Kehityshankkeen aikana johdon selkeä muutosnäkemys viestitettiin tehokkaasti koko henkilöstölle. Muutokselle asetettiin tavoitteet, mutta sen juurruttaminen osaksi organisaation kulttuuria ja toimintatapoja nähtiin haasteena. Henkilöstö koki, että tavoite oli saavutettu osittain, mutta lopulliseen muutokseen on vielä matkaa. Loppukyselyn mukaan organisaatiossa parannettiin erityisesti palaverikäytäntöjä, ohjeistusta ja tiedonkulkua. Tutkimuksen avulla löydettiin myös kehityshankkeen sudenkuopat ja onnistumiset, joita voidaan hyödyntää jatkossa muutoksien sisäänajossa.
Muutosjohtamisen rooli kehityshankkeessa oli keskeinen ja sen onnistuminen oli tärkeää, jotta muutos juurtuisi pysyvästi organisaation kulttuuriin ja käytäntöihin. Muutos ei saa jäädä tilapäiseksi ilmiöksi vaan sen tulisi olla osa organisaation jatkuvaa kehitystä. Tutkimus osoitti, että kulttuurimuutoksen juurruttaminen vie aikaa, mutta sen merkitys pitkän aikavälin hyödyille on korostunut. Jatkotutkimuksessa olisi kiinnostavaa tutkia muutosten pitkäaikaisvaikutuksia organisaation toimintaan ja kulttuuriin.
Tutkimuksessa käytettiin aineistona havaintoja, kyselyitä ja hankkeen aikana yhteisesti tuotettuja dokumentteja. Havainnointi tapahtui hankkeen kehityspäivien yhteydessä ja keskiössä olivat muutosjohtamisen onnistuminen sekä pysyvät muutokset. Kyselyiden avulla kartoitettiin organisaation senhetkistä tilaa ja työntekijöiden näkemyksiä muutoksen vaikutuksista kehityshankkeen onnistumiseen.
Kehityshankkeen aikana johdon selkeä muutosnäkemys viestitettiin tehokkaasti koko henkilöstölle. Muutokselle asetettiin tavoitteet, mutta sen juurruttaminen osaksi organisaation kulttuuria ja toimintatapoja nähtiin haasteena. Henkilöstö koki, että tavoite oli saavutettu osittain, mutta lopulliseen muutokseen on vielä matkaa. Loppukyselyn mukaan organisaatiossa parannettiin erityisesti palaverikäytäntöjä, ohjeistusta ja tiedonkulkua. Tutkimuksen avulla löydettiin myös kehityshankkeen sudenkuopat ja onnistumiset, joita voidaan hyödyntää jatkossa muutoksien sisäänajossa.
Muutosjohtamisen rooli kehityshankkeessa oli keskeinen ja sen onnistuminen oli tärkeää, jotta muutos juurtuisi pysyvästi organisaation kulttuuriin ja käytäntöihin. Muutos ei saa jäädä tilapäiseksi ilmiöksi vaan sen tulisi olla osa organisaation jatkuvaa kehitystä. Tutkimus osoitti, että kulttuurimuutoksen juurruttaminen vie aikaa, mutta sen merkitys pitkän aikavälin hyödyille on korostunut. Jatkotutkimuksessa olisi kiinnostavaa tutkia muutosten pitkäaikaisvaikutuksia organisaation toimintaan ja kulttuuriin.