Työidentiteetin uudelleenrakentuminen Suomessa : maahanmuuttajien kokemuksia

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia maahanmuuttajien työidentiteettiä Suomessa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja tuottaa uutta tietoa vähän tutkitusta aiheesta. Tutkimuspainotteinen opinnäytetyö oli menetelmäsuuntaukseltaan laadullinen. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten työnteko Suomessa on muovannut maahanmuuttajan työidentiteettiä? Tietoisuus maahanmuuttajien särkyneistä identiteeteistä ja työelämään sopeutumisen eri tekijöistä edesauttaa tunnistamaan henkilökohtaisia kriisejä sosiaalialalla ja kehittämään asiakastyötä. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Familia ry.

Teoreettisena viitekehyksenä toimi aiemmat tutkimukset, tieteelliset artikkelit sekä aiheeseen liittyvä kirjallisuus. Työidentiteettiä tarkasteltiin erityisesti toimijuuden, minäpystyvyyden ja inhimillisen pääoman teorioiden valossa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä eri maahanmuuttajaa kasvotusten ja Teams-sovelluksen välityksellä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat maahanmuuttajat, jotka ovat Suomessa aloittaneet täysin uudella alalla. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja teemoittelulla. Analyysin tuloksena muodostui viisi teemaa: 1) Suomessa vahvistunut työidentiteetti, 2) asenteet ja kunnioitus työtä kohtaan, 3) pyrkimys muutokseen työuralla, 4) toimijuus ja suhde työhön Suomessa sekä 5) työelämässä kohdatut vaikeudet Suomessa.

Tulokset osoittivat, että Suomessa työskentely on muovannut haastateltavien työidentiteettiä eri tavoin: se on vaikuttanut käsityksiin itsestä työntekijänä, työskentelytapoihin sekä työhön liittyviin arvoihin ja tavoitteisiin. Näitä vaikutuksia ei havaittu kaikilla samalla tavoin, sillä työidentiteetin muutokset olivat hyvin yksilöllisiä. Keskeinen havainto oli Suomessa työskentelyn vaikutus haastateltavien minäkuvaan: selviytyminen uudessa työ- ja kulttuuriympäristössä oli korostanut omia vahvuuksia, kuten resilienssiä ja ahkeruutta. Jotkin Suomessa kohdatut vaikeudet, kuten rasismi ja kielimuuri, olivat aiheuttaneet myös säröjä työidentiteettiin ja vaatineet identiteettityötä. Useimmille työ Suomessa merkitsi paitsi toimeentuloa myös keinoa toteuttaa itseään, tavoitella parempaa tulevaisuutta ja osoittaa toimijuutta työelämässä. Työidentiteettiä saattaakin olla helpompi rakentaa Suomessa, sillä haastateltavat kokivat työolonsa, turvallisuutensa ja mahdollisuutensa paremmiksi täällä kuin kotimaassaan.

Jatkossa työidentiteetin näkökulmaa voitaisiin tutkia rinnakkain työhyvinvoinnin kanssa. Vastaavasti on tärkeää tutkia, voiko heikko työidentiteetti olla yhteydessä työuupumukseen. Työidentiteetin tietoisempaa rakentamista voitaisiin hyödyntää osana työllistymistä tukevia palveluita. Työidentiteetin sanoittaminen ja tunnistaminen voisi tukea työnhakuun motivoitumista ja helpottaa työelämään palaamista