Lähiesihenkilöt työhyvinvoinnin tukijoina ikäihmisten palveluasumisyksiköissä
Niemelä, Nea (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219265
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten ikäihmisten ympärivuorokautisten palveluasumisyksiköiden lähiesihenkilöt tukevat työntekijöidensä työhyvinvointia. Tarkoituksena oli saada ajankohtaista tietoa konkreettisista keinosta työhyvinvoinnin tukemiseen. Opinnäytetyön työelämäyhteytenä toimi ikäihmisten ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui työhyvinvoinnin käsitteen ja sen osa-alueiden sekä esihenkilötyön ja ikääntyneiden palveluasumisen määrittelystä. Lisäksi perehdyttiin aiempiin tutkimuksiin, joissa on selvitetty työhyvinvoinnin tukemista esihenkilönäkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto hankittiin Webropol-kyselyllä. Tutkimus lähetettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palveluasumisyksiköiden lähiesihenkilöille. Tutkimuskyselyyn heistä vastasi kolmetoista. Tutkimuksesta saatu kyselyaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä hyödyntäen teemoittelua.
Tulosten mukaan Pirkanmaan Hyvinvointialueen ikäihmisten ympärivuorokautisten palveluasumisyksiköiden lähiesihenkilöt tukevat työhyvinvointia monipuolisin keinoin. Nämä liittyivät työn järjestelyihin, työympäristöön, vuorovaikutukseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Tulokset jaoteltiin kolmeen pääteemaan: fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin tukemiseen. Tulosten perusteella voitiin todeta, että lähiesihenkilöt kokevat työhyvinvoinnin tukemisen osaksi omaa työtään ja hyödyntävät siinä monipuolisia keinoja. Työhyvinvointia tuettiin erityisesti työn organisoinnin, vuorovaikutuksen, työjärjestelyjen sekä tasapuolisen kohtelun keinoin.
Tulokset tukevat näkemystä siitä, että lähiesihenkilöillä on keskeinen rooli työhyvinvoinnin edistämisessä ja tukemisessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien lähiesihenkilöiden koulutuksessa sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä erityisesti hoiva-alalla. Jatkotutkimuksena on hyödyllistä selvittää, onko lähiesihenkilöillä riittävät resurssit ja osaaminen työntekijöidensä työhyvinvoinnin tukemiseen ja toisaalta tukea myös oman jaksamiseensa.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui työhyvinvoinnin käsitteen ja sen osa-alueiden sekä esihenkilötyön ja ikääntyneiden palveluasumisen määrittelystä. Lisäksi perehdyttiin aiempiin tutkimuksiin, joissa on selvitetty työhyvinvoinnin tukemista esihenkilönäkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto hankittiin Webropol-kyselyllä. Tutkimus lähetettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palveluasumisyksiköiden lähiesihenkilöille. Tutkimuskyselyyn heistä vastasi kolmetoista. Tutkimuksesta saatu kyselyaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä hyödyntäen teemoittelua.
Tulosten mukaan Pirkanmaan Hyvinvointialueen ikäihmisten ympärivuorokautisten palveluasumisyksiköiden lähiesihenkilöt tukevat työhyvinvointia monipuolisin keinoin. Nämä liittyivät työn järjestelyihin, työympäristöön, vuorovaikutukseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Tulokset jaoteltiin kolmeen pääteemaan: fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin tukemiseen. Tulosten perusteella voitiin todeta, että lähiesihenkilöt kokevat työhyvinvoinnin tukemisen osaksi omaa työtään ja hyödyntävät siinä monipuolisia keinoja. Työhyvinvointia tuettiin erityisesti työn organisoinnin, vuorovaikutuksen, työjärjestelyjen sekä tasapuolisen kohtelun keinoin.
Tulokset tukevat näkemystä siitä, että lähiesihenkilöillä on keskeinen rooli työhyvinvoinnin edistämisessä ja tukemisessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien lähiesihenkilöiden koulutuksessa sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä erityisesti hoiva-alalla. Jatkotutkimuksena on hyödyllistä selvittää, onko lähiesihenkilöillä riittävät resurssit ja osaaminen työntekijöidensä työhyvinvoinnin tukemiseen ja toisaalta tukea myös oman jaksamiseensa.