Arvonlisäverotuksen muutokset ja vaikutukset pien- ja mikroyrityksien toimintaan
Nordman, Henna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319624
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käytiin läpi pien- ja mikroyrityksien arvonlisäverotusta erityisesti yleisen arvonlisäverokannan muutoksen ja alarajahuojennuksen poiston kannalta. Opinnäytetyössä käsiteltiin yleisen arvonlisäverokannan nousu 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen, alarajahuojennuksen poisto 1.1.2025 alkaen ja sivuttiin 10 prosentin sekä 14 prosentin arvonlisäverokantoja. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten arvonlisäverotuksen muutokset vaikuttivat pien- ja mikroyritysten kuluttajahintoihin, kirjanpitoon ja tietojärjestelmiin.
Opinnäytetyössä käytettiin kirjallisuustutkimusta menetelmänä. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli hyödyntää aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia samasta aihepiiristä ja vastata niiden pohjalta tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyössä käytiin läpi kaksi eri tutkimusta sekä Myry ry:n lausunto ja Suomen yrittäjien galluppi.
Opinnäytetyössä perehdyttiin aluksi pien- ja mikroyrityksien käsitteisiin ja arvonlisäverotuksen teoriaan, jossa käytiin läpi arvonlisäverotus yleisesti, arvonlisäverokannat, arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen sekä alarajahuojennus. Aiemmin tehtyjen tutkimuksien sekä Suomen Yrittäjien gallupin ja Myry ry:n lausunnon pohjalta koottiin johtopäätökset ja käsiteltiin opinnäytetyön luotettavuuden arviointi.
Johtopäätöksenä todettiin, ettei muutoksista pystytä vielä sanomaan täysin luotettavasti kaikkia vaikutuksia. Varsinkin pitkän ajan vaikutuksia on erittäin vaikea arvioida. Tutkimuksien ja teorian pohjalta voitiin kuitenkin todeta, että muutoksista kärsivät eniten alle 10 hengen yritykset, jotka eivät voi viedä verokannan nostoa suoraan kuluttajahintoihin. Alarajahuojennuksen poiston vaikutuksista voitiin todeta se, että monet yritykset haluavat tarkoituksen mukaisesti edelleen jäädä alarajan alle, jotta välttäisivät arvonlisäverovelvollisuuden.
Opinnäytetyössä käytettiin kirjallisuustutkimusta menetelmänä. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli hyödyntää aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia samasta aihepiiristä ja vastata niiden pohjalta tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyössä käytiin läpi kaksi eri tutkimusta sekä Myry ry:n lausunto ja Suomen yrittäjien galluppi.
Opinnäytetyössä perehdyttiin aluksi pien- ja mikroyrityksien käsitteisiin ja arvonlisäverotuksen teoriaan, jossa käytiin läpi arvonlisäverotus yleisesti, arvonlisäverokannat, arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen sekä alarajahuojennus. Aiemmin tehtyjen tutkimuksien sekä Suomen Yrittäjien gallupin ja Myry ry:n lausunnon pohjalta koottiin johtopäätökset ja käsiteltiin opinnäytetyön luotettavuuden arviointi.
Johtopäätöksenä todettiin, ettei muutoksista pystytä vielä sanomaan täysin luotettavasti kaikkia vaikutuksia. Varsinkin pitkän ajan vaikutuksia on erittäin vaikea arvioida. Tutkimuksien ja teorian pohjalta voitiin kuitenkin todeta, että muutoksista kärsivät eniten alle 10 hengen yritykset, jotka eivät voi viedä verokannan nostoa suoraan kuluttajahintoihin. Alarajahuojennuksen poiston vaikutuksista voitiin todeta se, että monet yritykset haluavat tarkoituksen mukaisesti edelleen jäädä alarajan alle, jotta välttäisivät arvonlisäverovelvollisuuden.