WMS-, WMTS- ja WFS-karttatasojen integrointi ja hallinta eri lähteistä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, kuinka WMS-, WMTS- ja WFS-rajapintoja hyödyntävät karttatasot voidaan integroida ja hallita paikkatieto-ohjelmistossa, kun aineistot ovat peräisin eri lähteistä. Työn tarkoituksena oli mahdollistaa avoimien viranomaisaineistojen ja itse tuotetun paikkatietoaineiston yhteiskäyttö siten, että tiedot ovat ajantasaisesti visualisoitavissa ja analysoitavissa samassa käyttöliittymässä. Työssä tutkittiin myös, millaisia teknisiä ratkaisuja ja käytäntöjä yhteiskäyttö edellyttää paikkatietorajapintojen hyödyntämisessä.

Opinnäytetyön esimerkkitoteutuksessa käytettiin QGIS-ohjelmistoa karttanäkymän hallintaan ja GeoServer-palvelinta opinnäytetyön tekijän tuottamien aineistojen jakamiseen WFS-rajapinna kautta. Työssä keskityttiin kolmen erityyppisen paikkatietorajapinnan yhdistämiseen yhtenäiseksi karttanäkymäksi, hyödyntäen kunkin rajapinnan vahvuuksia käyttötarkoituksen mukaan. Maanmittauslaitoksen WMTS-rajapinnasta tuotiin taustakartta, Suomen ympäristökeskuksen WMS-rajapinnasta haettiin luonnonsuojelualueita koskeva aineisto ja opinnäytetyön tekijän tuottama monikulmiomuotoinen kiinnostuksen kohdealue julkaistiin GeoServer-palvelimen avulla WFS-rajapintana. Ratkaisulla pyrittiin osoittamaan, että eri formaateissa olevat ja eri lähteistä saatavat aineistot voidaan esittää yhteensopivasti samalla käyttöliittymällä.

Opinnäytetyö osoitti, että WMS-, WMTS- ja WFS-rajapintoihin perustuvien karttatasojen yhdistäminen on mahdollista toteuttaa tehokkaasti avoimen lähdekoodin työkaluilla, kun aineistojen yhteensopivuus on varmistettu etukäteen. Eri paikkatietorajapintojen vahvuudet täydensivät toisiaan ja niiden yhteiskäyttö mahdollisti sekä visuaalisesti selkeän esityksen että tarkemman tietosisällön hyödyntämisen. Toteutus osoitti, että rajapintojen yhteiskäyttö tarjoaa selkeän ja yhtenäisen tavan esittää paikkatietoa, jota voidaan hyödyntää alueellisten ilmiöiden tarkastelussa, suunnitteluprosessien tukena sekä paikkatietoon perustuvassa päätöksenteossa.

The objective of this thesis was to examine how the map layers based on WMS, WMTS and WFS interfaces can be integrated and managed within a geographic information system when the data originate from various sources. In addition to the technical implementation, the study also examined the strengths and limitations of each interface in terms of performance, interoperability and usability. The aim was to enable the combined use of public geospatial datasets and self-produced content in a way that allows up-to-date visualisation and analysis in a unified user interface.

The implementation focused on integrating three different types of geospatial interfaces into a single map view. A WMTS background map was retrieved from the National Land Survey of Finland, the conservation area data were fetched through the WMS interface of the Finnish Environment Institute, and a self-produced polygon representing area of interest was published using the WFS interface. The approach was designed to leverage the specific strengths of each interface, including fast performance, dynamic image rendering, and access to feature-level vector data.

The results demonstrated that combining these interfaces is feasible using open-source tools, provided that data compatibility, such as coordinate reference systems, is ensured. The findings indicate that using interoperable geospatial services supports clear visual representation and enhances data-driven planning, spatial analysis and decision-making.