Liikkumisen merkityksiä hoitohenkilöstölle - ajatuksia liikkumisen ja työhyvinvoinnin edistämisestä

Abstract

Tämän opinnäytetyön avulla tavoiteltiin ymmärrystä hoitohenkilöstön liikkumiselle antamista merkityksistä, liikkumismotivaatiota edistävistä ja vähentävistä tekijöistä sekä siitä, millainen rooli liikkumisella on heidän arjessaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tays Sydänkeskus Oy:n kanssa. Työn keskeiset käsitteet ovat liikkuminen, liikunta ja fyysinen aktiivisuus, työhyvinvointi, liikuntasuhde, motivaatio sekä liikkumissuositukset työikäisille. Työssä hyödynnettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa. Ensimmäisessä vaiheessa tietoa kerättiin sähköisellä, 17 yksikköön suunnatulla kyselyllä 9/24. Toisessa vaiheessa kyselyn tulokset esiteltiin organisaatiossa ja esilaadittu haastattelurunko täydennettiin yhteistyössä. Kolmannessa vaiheessa hoitohenkilöstölle toteutettiin 3 kpl yksilöhaastattelua. Tässä tutkimuksessa hoitohenkilöstö rajattiin koskemaan lähihoitajia, sairaanhoitajia, röntgenhoitajia, fysioterapeutteja sekä kuntoutussuunnittelijoita. Kyselyyn vastasi 81 vastaajaa. Kerätty aineisto käsiteltiin tilastollisen analyysin sekä laadullisen tutkimuksen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tilastoanalyysissa laskettiin muodostetuille keskiarvosummamuuttujille tunnuslukuja. Tämän jälkeen eri vastaajaryhmiä vertailtiin keskenään suhteessa summamuuttujiin keskiarvotesteillä (riippumattomien parien t-testi ja yksisuuntainen varianssianalyysi). Viimeiseksi selvitettiin klusterianalyysin keinoin, millaisia ryhmittymiä vastaajien keskuudessa oli löydettävissä suhteessa vastaajien raportoimiin liikkumisen syihin sekä tarkastelemalla klustereiden yhteyttä taustamuuttujiin, kuten liikkumisen syihin, tärkeisiin asioihin liikkumisessa sekä liikkumismotivaatiota lisääviin ja vähentäviin tekijöihin.

Tulokset osoittivat, että vastaajat kokivat tärkeiksi asioiksi liikkumisessa hyvänolon saamisen, terveyden sekä työnteon ja ahkeruuden. Vastaajat liikkuivat eniten henkilökohtaisen mielekkyyden, terveyden ja toimintakyvyn sekä henkisen hyvinvoinnin vuoksi. Suurimmiksi rajoittaviksi tekijöiksi liikkumisessa vastaajat nimesivät heikon motivaation, ajanpuutteen sekä liikuntapaikkojen huonon saavutettavuuden. Suurimmiksi liikkumismotivaatiota lisäävinä he kokivat ajankäytön ja terveydentilan muutoksen, liikunnan hinnan ja helpon toteutuksen sekä liikuntalajit ja kaverit. Sukupuolien vertailussa havaittiin vain vähän erovaisuutta. Ikäryhmittäin erovaisuutta havaittiin hieman motivoivissa tekijöissä ja liikkumiseen liitetyissä tärkeissä asioissa. Näissä havaittiin pientä erovaisuutta myös toimipisteittäin vertailtuna. Liikkujatyypeittäin vertailtuna havaittiin erovaisuutta tärkeissä liikkumiseen liitetyissä asioissa. Kyselyn perusteella muodostettiin ryhmittely, josta oli tunnistettavissa seuraavat liikkujaryhmät: 1) elämyshakuiset ja sosiaaliset hyvinvoinnin edistäjät, 2) terveyden ja toimintakyvyn edistäjät, 3) elämyshakuiset, sosiaaliset ja sosiaalista vertailua korostavat hyvinvoinnin edistäjät sekä 4) ulkonäköä ja painonhallintaa korostavat terveyden ja toimintakyvyn edistäjät.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi ryhmittely hoitohenkilöstön liikkumiselle antamista merkityksistä. Kohdeorganisaation johdon on mahdollista käyttää laadittua ryhmittelyä suunnitellessa ja toteuttaessa kohdennetumpia ja mahdollisesti kustannustehokkaampia työhyvinvoinnin ja liikkumisen edistämisen sekä työkyvyn tukemisen toimia.