Laulajan ergonomia : laulajan joustavuuden näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia muusikon ergonomiaa laulajan joustavuuden näkökulmasta. Työn sisällössä tutkittiin, miten ergonomia vaikuttaa muusikon ja erityisesti laulajan instrumentin laatuun ja kestävyyteen. Aihetta lähestyttiin perehtymällä ergonomiaan yleisesti.

Opinnäytetyö oli luonteeltaan toiminnallinen ja siihen sisällytettiin kirjallisuuskatsaus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoreettisen aineiston keräämistä laulajan ergonomiasta sekä pienen laulajaryhmän tarkastelua ergonomisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa tutkittiin laulajan ergonomiaa: kehon asentoa, joustavuutta, hengitystekniikkaa ja lihaksiston toimintaa. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena laadullisesta näkökulmasta, jossa analysoitiin, miten ergonomia vaikutti tutkittavien äänenlaatuun ja kestävyyteen. Pohdittiin, millaisia positiivisia vaikutuksia laulutekniikkaan voitiin saada jo lyhyellä opetusajanjaksolla.

Mielenkiinto tutkimuksen aiheeseen heräsi klassisen laulun opintojen myötä. Tutkimuksen aikana pidettiin oppimispäiväkirjaa, jotta analyysi olisi mahdollisimman kokonaisvaltainen. Työssä analysoitiin myös omaa prosessia laulajana ja tarkasteltiin, miten ergonomia oli vaikuttanut omaan laulamiseen.

Tutkimuksen perusteella keskeisimmiksi laulajan ergonomiaan vaikuttaviksi tekijöiksi havaittiin hengitys ja lauluasento. Ergonomian todettiin vaikuttaneen terveeseen äänenkäyttöön. Laulajien välillä ilmeni yksilöllisiä eroja ergonomian toteutumisessa. Laulajan kehonhallinnan, kehotuntemuksen ja ymmärryksen kehon toiminnasta katsottiin olevan keskeisessä roolissa joustavuuden mahdollistumisessa.

The purpose of this thesis was to examine the ergonomics of a musicians from the perspective of a singer's flexibility. The content of the work investigated how ergonomics affects the quality and durability of a musician's instrument, particularly for singers. The topic was approached by studying erconomics in general.

The thesis was functional in nature and included a literature review. The research method used was the collection of theoretical material on singer ergonomics and the examination of a small group of singers from an ergonomic perspective. The study investigated singer ergonomics: body posture, flexibility, breathing technique, and muscle function. The research was conducted as an action research from a qualitative perspective, analyzing how ergonomics affected the participants' vocal quality and endurance. It was discussed what kind of positive effects could be achieved in singing technique even in a short teaching period.

Interest in the research topic arose during the studies of classical singing. A learning diary was kept during the research to ensure that the analysis was as comprehensive as possible. The work also analyzed one's own process as a singer and examined how ergonomics had influenced one's singing.

Based on the research, the most significant factors affecting a singer's ergonomics were found to be breathing and singing posture. It was determined that ergonomics had an impact on healthy voice usage. Individual differences in the implementation of ergonomics were observed among singers. The singer's body control, body awareness, and understanding of the body's functions were considered to play a key role in enabling flexibility.