Naiserityiset työotteet asunnottomuustyössä : naiserityisten työotteiden ja NEA-hankkeen toimintamallien vakiintuminen osaksi ammattilaisten ja organisaatioiden työtapoja
Högström, Emma; Koivumäki, Roosa (2025)
Högström, Emma
Koivumäki, Roosa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319803
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli selvittää, miten Y-Säätiön koordinoiman, naiserityiseen asunnottomuustyöhön keskittyneen NEA-hankkeen (2018–2021) aikana kehitetyt toimintamallit ovat juurtuneet hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden käytäntöihin ja toimintatapoihin hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi tarkasteltiin, miten naiserityisiä työotteita hyödynnetään nykyisessä asunnottomuustyössä ja millaisia merkityksiä niillä on ammattilaisten näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Y-Säätiön kanssa.
Tietoperustana hyödynnettiin tutkimusraporttia asunnottomien naisten asumispoluista, ympäristöministeriön arviointia asunnottomuusohjelmien toteutuksen onnistumisesta ja vaikutuksista sekä loppuraporttia asunnottomuutta vähentävien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeesta. Opinnäytetyö toteutettiin pääosin laadullisena tutkimuksena, mutta aineisto sisälsi myös määrällisiä elementtejä.
Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, jossa NEA-hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden työntekijöiltä kysyttiin NEA-hankkeen toimintamallien käytöstä sekä naiserityisten työotteiden soveltamisesta. Kyselyyn saatiin yhteensä seitsemän vastausta kuudesta eri organisaatiosta. Kyselyaineiston avulla etsittiin vastauksia opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin siitä, toteutetaanko naiserityisiä työotteita NEA-hankkeessa mukana olleiden organisaatioiden asunnottomuustyössä ja ovatko NEA-hankkeen toimintamallit vakiintuneet osaksi ammattilaisten ja organisaatioiden työtapoja hankkeen päätyttyä. Vastauksia haluttiin saada myös siihen, miten naiserityiset työotteet näkyvät ammattilaisten ja organisaatioiden käytännön työssä. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä, jonka tukena käytettiin tilastoanalyysiä.
Kyselyaineistosta muodostettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla kolme pääluokkaa: työtavat, yhteistyö ja osaamisen vahvistaminen. Tuloksista ilmeni, että naiserityisiä työotteita sovelletaan melko laajasti eri organisaatioissa, ja ne näkyvät konkreettisina käytäntöinä, kuten traumainformoituna työotteena, turvallisuuden huomioimisena sekä asiakaslähtöisenä työskentelynä. Osa NEA-hankkeen kehittämistä toimintamalleista on juurtunut organisaatioiden työkäytäntöihin, mutta tarve naiserityisen työotteen vahvistamiselle, koulutukselle ja pitkäjänteiselle tuelle on edelleen olemassa. Opinnäytetyön tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa luottamuksellisen asiakassuhteen ja moniammatillisen yhteistyön keskeisestä roolista naiserityisessä asunnottomuustyössä. Asunnottomuustyön palveluissa jokaisella naisella on oikeus tulla kohdatuksi siten, että naiseuden moninaisuus ja yksilölliset elämäntilanteet otetaan huomioon.
Tietoperustana hyödynnettiin tutkimusraporttia asunnottomien naisten asumispoluista, ympäristöministeriön arviointia asunnottomuusohjelmien toteutuksen onnistumisesta ja vaikutuksista sekä loppuraporttia asunnottomuutta vähentävien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeesta. Opinnäytetyö toteutettiin pääosin laadullisena tutkimuksena, mutta aineisto sisälsi myös määrällisiä elementtejä.
Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, jossa NEA-hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden työntekijöiltä kysyttiin NEA-hankkeen toimintamallien käytöstä sekä naiserityisten työotteiden soveltamisesta. Kyselyyn saatiin yhteensä seitsemän vastausta kuudesta eri organisaatiosta. Kyselyaineiston avulla etsittiin vastauksia opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin siitä, toteutetaanko naiserityisiä työotteita NEA-hankkeessa mukana olleiden organisaatioiden asunnottomuustyössä ja ovatko NEA-hankkeen toimintamallit vakiintuneet osaksi ammattilaisten ja organisaatioiden työtapoja hankkeen päätyttyä. Vastauksia haluttiin saada myös siihen, miten naiserityiset työotteet näkyvät ammattilaisten ja organisaatioiden käytännön työssä. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä, jonka tukena käytettiin tilastoanalyysiä.
Kyselyaineistosta muodostettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla kolme pääluokkaa: työtavat, yhteistyö ja osaamisen vahvistaminen. Tuloksista ilmeni, että naiserityisiä työotteita sovelletaan melko laajasti eri organisaatioissa, ja ne näkyvät konkreettisina käytäntöinä, kuten traumainformoituna työotteena, turvallisuuden huomioimisena sekä asiakaslähtöisenä työskentelynä. Osa NEA-hankkeen kehittämistä toimintamalleista on juurtunut organisaatioiden työkäytäntöihin, mutta tarve naiserityisen työotteen vahvistamiselle, koulutukselle ja pitkäjänteiselle tuelle on edelleen olemassa. Opinnäytetyön tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa luottamuksellisen asiakassuhteen ja moniammatillisen yhteistyön keskeisestä roolista naiserityisessä asunnottomuustyössä. Asunnottomuustyön palveluissa jokaisella naisella on oikeus tulla kohdatuksi siten, että naiseuden moninaisuus ja yksilölliset elämäntilanteet otetaan huomioon.
