Metsäteollisuuden sedimentoituneen lietteen kompostointi lannoitevalmisteeksi
Hasan, Pihla (2025)
Hasan, Pihla
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319728
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319728
Tiivistelmä
Paperi- ja selluteollisuuden toiminnan seurauksena syntyi lietteitä, joita on varastoituna vesistöihin ja altaisiin. Näitä sedimentoituneita massoja voitaisiin hyödyntää kierrätyslannoitteiden raaka-aineina. Tämä edellyttää kustannustehokkaan menetelmän löytämistä, jossa haitta-ainepitoisuuksia saadaan alennettua sekä ravintoarvoja optimoitua. Lainsäädännön tavoitteet, huoltovarmuus sekä ilmasto- ja ympäristönäkökulmat lisäävät painetta kehittää tällaisia ratkaisuja. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, voidaanko sulfaattisellutehtaan sedimenttilietteistä valmistaa lannoitevalmisteita aumakompostoinnilla.
Koetoiminta suoritettiin teollisessa mittakaavassa Iin sääskenharjussa koeluvalla 16.12. 2022 – 31.12.2024. Kompostointi aloitettiin marraskuussa 2023. Aumoja perustettiin useammassa eri vaiheessa yhteensä 10 kpl, joista kaksi toimi kontrolliaumoina. Kompostin seosaineiksi valittiin lähialueelta saatavia haasteellisia taikka hyödyntämättömiä sivuvirtoja ja jätteitä. Opinnäytetyössä selvitettiin seosaineiden optimaalisia suhteita ja käytettäviä menetelmiä. Kompostoitumista mitattiin lämpötila-, johtokyky- ja kosteusmittareilla sekä aistinvaraisesti. Lisäksi aumoista ja valumavesistä otettiin kokoomanäytteitä.
Vaikka kompostit eivät valmistuneet koeajan puitteissa, saatiin arvokasta tietoa seosmateriaalien vaikutuksista, aumojen rakenteesta ja kompostointiprosessin hallinnasta. Tulokset osoittivat, että kompostointi vähensi haitta-aineita ja öljyhiilivetyjen määriä. Lainsäädännön vaatimuksia ei kuitenkaan vielä täysin saavutettu. Lämpötilat eivät yltäneet lannoitelainsäädännön vaatimuksiin, vaikka patogeenien määrät alittivat enimmäisrajat. Seosmateriaalien valinnalla voidaan vaikuttaa myös lopputuotteiden ravintoarvoihin. Tulokset osoittivat lisäksi lietteen turvallisen varastoinnista alueella, ympäristöä vaarantamatta. Varsinaisen koetoiminnan päätyttyä kompostointia jatkettiin ympäristöluvalla. Kompostien valmistuttua niistä tullaan ottamaan uudet näytteet, jotta voidaan varmistaa tuotteen turvallinen käyttö ja sopivuus lannoitevalmisteeksi. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että aumakompostointi on potentiaalinen menetelmä lietteiden hyödyntämiseen, ja jatkokehityksellä voidaan päästä lannoitevalmisteiden vaatimusten tasolle. Mahdollisia lopputuotteita voisivat olla orgaaninen lannoite, orgaaninen maaparannusaine ja kasvualusta.
Koetoiminta suoritettiin teollisessa mittakaavassa Iin sääskenharjussa koeluvalla 16.12. 2022 – 31.12.2024. Kompostointi aloitettiin marraskuussa 2023. Aumoja perustettiin useammassa eri vaiheessa yhteensä 10 kpl, joista kaksi toimi kontrolliaumoina. Kompostin seosaineiksi valittiin lähialueelta saatavia haasteellisia taikka hyödyntämättömiä sivuvirtoja ja jätteitä. Opinnäytetyössä selvitettiin seosaineiden optimaalisia suhteita ja käytettäviä menetelmiä. Kompostoitumista mitattiin lämpötila-, johtokyky- ja kosteusmittareilla sekä aistinvaraisesti. Lisäksi aumoista ja valumavesistä otettiin kokoomanäytteitä.
Vaikka kompostit eivät valmistuneet koeajan puitteissa, saatiin arvokasta tietoa seosmateriaalien vaikutuksista, aumojen rakenteesta ja kompostointiprosessin hallinnasta. Tulokset osoittivat, että kompostointi vähensi haitta-aineita ja öljyhiilivetyjen määriä. Lainsäädännön vaatimuksia ei kuitenkaan vielä täysin saavutettu. Lämpötilat eivät yltäneet lannoitelainsäädännön vaatimuksiin, vaikka patogeenien määrät alittivat enimmäisrajat. Seosmateriaalien valinnalla voidaan vaikuttaa myös lopputuotteiden ravintoarvoihin. Tulokset osoittivat lisäksi lietteen turvallisen varastoinnista alueella, ympäristöä vaarantamatta. Varsinaisen koetoiminnan päätyttyä kompostointia jatkettiin ympäristöluvalla. Kompostien valmistuttua niistä tullaan ottamaan uudet näytteet, jotta voidaan varmistaa tuotteen turvallinen käyttö ja sopivuus lannoitevalmisteeksi. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että aumakompostointi on potentiaalinen menetelmä lietteiden hyödyntämiseen, ja jatkokehityksellä voidaan päästä lannoitevalmisteiden vaatimusten tasolle. Mahdollisia lopputuotteita voisivat olla orgaaninen lannoite, orgaaninen maaparannusaine ja kasvualusta.