Tilapäistä suojelua saavien kokemuksia kuntaan siirtymisen prosessista

Abstract

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi vuonna 2022 keväällä, jonka seurauksena ukrainalaiset ovat voineet hakea tilapäistä suojelua Euroopan maista. Tilapäinen suojelu perustuu EU:n direktiiviin, joka on asetettu vuonna 2001, mutta otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 2022. Tilapäistä suojelua saava voi hakea kotikuntaa oltuaan vuoden Suomessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat vaikuttivat päätökseen hakea kotikuntaa ja miten tilapäistä suojelua saavat kuvailevat kuntaan siirtymisen prosessia. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esiin tilapäistä suojelua saavien kokemuksia prosessista. Opinnäytetyöllä oli tilaaja, joka toivoi pysyvänsä anonyymina. Opinnäytetyössä keskityttiin tilapäistä suojelua saavien kuntaan siirtymisen prosessiin ja heidän kokemuksiinsa sekä tilapäiseen suojeluun liittyvään teoriapohjaan. Tutkimuksen tietoperusta koostui kahdesta eri selvityksestä ja yhdestä katsauksesta. Selvityksissä ja katsauksessa käsitellään tilapäistä suojelua saavien palveluja, käytännön toimintaa, lainsäädäntöön liittyviä muutostarpeita sekä ukrainalaisten tulevaisuuden suunnitelmia. Lisäksi tietoperustassa avattiin keskeiset käsitteet: tilapäinensuojelu, lainsäädäntö, vastaanottokeskus ja vastaanottopalvelut, kotikunnan hakeminen sekä kuntaan siirtymisen prosessi. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna kasvokkain tai Teams-sovelluksella. Haastattelut nauhoitettiin ääninauhurilla, josta ne litteroitiin. Vastaanottokeskusten yleisiin tiloihin vietiin haastattelututkimustiedote (Liite 2), jossa kerrottiin haastattelun aihe, tarkoitus ja tavoitteet. Haastateltavat valikoituivat pääkaupunkiseudun vastaanottokeskuksista, ja niissä käytettiin kahta tulkkia, jotka työskentelivät pääkaupunkiseudun vastaanottokeskuksissa. Litterointi tehtiin manuaalisesti, koska haluttiin varmistaa litteroinnin onnistuminen haastatteluissa samanaikaisesti käytetyn kahden kielen eli suomen ja ukrainan vuoksi. Tutkimuksessa oli viisi ukrainalaista haastateltavaa, jotka olivat juuri siirtymässä tai olivat jo siirtyneet kunnan palveluihin. Aineiston analyysinä käytettiin teemoittelua. Litteroidusta tekstistä etsittiin samoja asiakokonaisuuksia, jotka koodattiin väreillä ja pelkistettiin. Pelkistetyistä teksteistä saatiin esiin seitsemän teemaa ja kaksi alateemaa. Tulokset esiteltiin teemoittelusta ilmenneiden teemojen mukaisesti johtopäätöksineen. Teemoiksi muodostuivat tilapäistä suojelua saavien kotikunnan hakemisen ennakkotiedot, mistä tieto oli saatu, minkälaisia haasteita prosessissa oli, avun ja tuen saamisesta prosessin aikana, tunnekokemuksista, prosessin kokonaisuuden kokemuksista ja prosessin kehitysehdotuksista. Johtopäätöksenä todettiin, että kuntaan siirtymisen prosessi oli kokonaisuutena hyvä, mutta parannusehdotuksiakin ilmeni, kuten nopeampi kotikunnan hakemisen mahdollisuus. Haasteina koettiin muun muassa asunnon hakeminen ja pankkitilin avaaminen. Vastaanottokeskuksen työntekijöiden merkitystä avun ja tuen saamisessa prosessin aikana painotettiin tärkeänä. Kotikuntaa haettiin, koska kotimaassa ei ollut enää kotia. Päätökseen vaikutti myös vastaanottokeskusten asukkaiden tiivistäminen yhteisiin asuntoihin, halu turvata lapselle paremmat palvelut, sukulaisten asuminen lähempänä sekä yksityismajoituksessa asuvien kokemus siitä, että kuntaan siirtyminen oli luonnollinen ja järkevä jatkumo.