NUORTEN DIGIPELAAMINEN JA SOSIAALISET SUHTEET: kysely 7.–9.-luokkalaisille
Soovik, Jarek (2025)
Soovik, Jarek
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319768
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kahden Itä-Suomen alueella sijaitsevan koulun 7.–9.-luokkalaisten digipelaamisen ja sosiaalisten suhteiden välistä korrelaatiota, sekä saada mahdollisimman hyvää kuvaa nuorten omista näkemyksistä digipeleihin ja sosiaalisiin suhteisiin
Tutkimus tehtiin määrällisenä tutkimuksena Webropol-alustalla. Kysely lähetettiin kahden Itä-Suomen koulun rehtoreille, jotka jakoivat sen koulun oppilaille. Yhteensä kyselyyn vastasi 355 oppilasta. Lisäksi suoritettiin yksi haastattelu vapaaehtoisen kanssa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi nuoruusvaihetta sekä digipelaamisen historiaa, sekä nykyajan digipelaamiskulttuuria nuorisolla. Työssä myös vertailtiin kyselystä saatuja tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin ja katsottiin, onko niiden välillä yhtäläisyyksiä. Todettiin, että tuloksissa oli yhtäläisyyksiä vastaaviin tutkimuksiin.
Kyselystä selvisi, että nuoret pelaavat aika paljon, ja suurimmaksi osaksi pelataan puhelimella. He, jotka pelaavat vähemmän, pelaavat useammin puhelimella, kun taas sellaiset nuoret, jotka pelaavat enemmän, pelaavat enemmän konsoleilla ja tietokoneella.
Pelaamisen määrällä ja sosiaalisten suhteiden välillä löytyi korrelaatiota, mutta ei paljoa. Suurimmaksi osaksi enemmän pelaavat nuoret kokivat olevansa noin 5 %–10 % vähemmän sosiaalisia, mutta joissain tapauksissa he kokivat olevansa enemmän sosiaalisia kuin vähemmän pelaavat nuoret. Monet nuoret pelaavat kavereiden tai muiden ihmisten kanssa ja kokevat sen sosiaaliseksi tekemiseksi.
Opinnäytetyössä ei saatu suoria mielipiteitä nuorilta, vaan päätelmät tehtiin kyselyn sekä aikaisempien tutkimusten perusteella. Kyselyyn vastaajamäärä on kuitenkin niin pieni suhteessa Suomen nuoriin, ettei voida yleistää tuloksia koko Suomen nuoriin.
Tutkimus tehtiin määrällisenä tutkimuksena Webropol-alustalla. Kysely lähetettiin kahden Itä-Suomen koulun rehtoreille, jotka jakoivat sen koulun oppilaille. Yhteensä kyselyyn vastasi 355 oppilasta. Lisäksi suoritettiin yksi haastattelu vapaaehtoisen kanssa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi nuoruusvaihetta sekä digipelaamisen historiaa, sekä nykyajan digipelaamiskulttuuria nuorisolla. Työssä myös vertailtiin kyselystä saatuja tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin ja katsottiin, onko niiden välillä yhtäläisyyksiä. Todettiin, että tuloksissa oli yhtäläisyyksiä vastaaviin tutkimuksiin.
Kyselystä selvisi, että nuoret pelaavat aika paljon, ja suurimmaksi osaksi pelataan puhelimella. He, jotka pelaavat vähemmän, pelaavat useammin puhelimella, kun taas sellaiset nuoret, jotka pelaavat enemmän, pelaavat enemmän konsoleilla ja tietokoneella.
Pelaamisen määrällä ja sosiaalisten suhteiden välillä löytyi korrelaatiota, mutta ei paljoa. Suurimmaksi osaksi enemmän pelaavat nuoret kokivat olevansa noin 5 %–10 % vähemmän sosiaalisia, mutta joissain tapauksissa he kokivat olevansa enemmän sosiaalisia kuin vähemmän pelaavat nuoret. Monet nuoret pelaavat kavereiden tai muiden ihmisten kanssa ja kokevat sen sosiaaliseksi tekemiseksi.
Opinnäytetyössä ei saatu suoria mielipiteitä nuorilta, vaan päätelmät tehtiin kyselyn sekä aikaisempien tutkimusten perusteella. Kyselyyn vastaajamäärä on kuitenkin niin pieni suhteessa Suomen nuoriin, ettei voida yleistää tuloksia koko Suomen nuoriin.