Keskijohdon johtamisosaaminen ja sen kehittäminen
Aalto-Hätinen, Jasmiina (2025)
Aalto-Hätinen, Jasmiina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420025
Tiivistelmä
Lähtökohta tälle Master-opinnäytetyön tapaustutkimukselle nousee koulutusalan kohdeorganisaation tarpeesta selvittää johtamisosaamisensa nykytilaa niin organisaation omien tavoitteiden kuin yhteiskunnallisten vaateiden näkökulmasta. Hyvän työntekijäkokemuksen varmistaminen pohjautuu laadukkaaseen ja onnistuneeseen johtamiseen. Koulutusalan jatkuvat uudistukset ja tulevaisuuden ennakoimattomuuden kasvu kaikella elämän alalla vaatii myös johtajuudelta muutoskyvykkyyttä ja uudistumista. Keskijohdon johtamisosaamisella on merkittävä rooli siinä, kuinka työntekijöiden hyvinvoinnista onnistutaan pitämään huolta muutosten keskellä. Keskijohdon oma ääni on haluttu nostaa kuuluviin kohdeorganisaation johtamisosaamista kehitettäessä henkilöstön näkökulman rinnalla.
Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kohdeorganisaation keskijohdon johtamisosaamisen nykytilan kartoitus keskijohdon itsensä silmin sisältäen näkemykset myös sen kehittämisen tarpeista. Keskijohdon muodostavat kohdeorganisaatiossa päälliköinä toimivat esihenkilöt. Tuloksia hyödynnetään entistä tavoitteellisemman, suunnitelmallisemman ja kohdennetumman johtamisosaamisen kokonaisuuden kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä kyselytutkimuksena, jossa kohderyhmänä olivat kohdeorganisaation keskijohdon edustajat. Kyselytutkimuksessa painottui laadullinen tutkimusote avointen kysymysten vastauksia sisällönanalyysin keinoin analysoitaessa. Määrällinen tutkimusote näkyi kyselyssä laajemmissa monivalintakysymyksissä, niiden tulosten analysoinnissa sekä sisällönanalyysin kvantifioinnissa.
Teoreettisen viitekehyksen ensimmäisessä osassa keskitytään johtamisen moninaisuuteen pedagogisen johtamisen, jaetun johtajuuden ja transformationaalisen johtamisen kautta, opinnäytetyön painottuessa nimenomaisesti koulutusjohtamisen tarkasteluun. Toisessa osassa syvennytään tarkemmin johtamisosaamisen kehittämisen teemaan sekä johtamisen johtamista koskevaan teoriaan. Myös toisessa osassa johtamista tarkastellaan ensisijaisesti koulutusjohtamisen näkökulmasta.
Tutkimuksen tuloksissa korostui keskijohdon roolin moninaisuus ja painottuminen operatiivisen toiminnan lisäksi vahvasti ihmisten johtamiseen valmentavalla ja kehittävällä otteella. Johtamisosaamisessa painottuivat ihmisten kohtaamisen ja läsnäolon taidot, vuorovaikutusosaaminen ja sosiaaliset - sekä tunnetaidot. Tulevaisuuden johtamisosaamisessa korostui lisäksi tulevaisuusorientoitunut ote ja valmius muutosten vastaanottamiselle. Keskijohto toteuttaa pedagogista johtajuutta laajasti sen nykyaikaisessa koko organisaation huomioivassa muodossa.
Keskijohdon kokemus osaamisen kehittämisen tarpeista painottui henkilökohtaisen tason sijaan organisaation toimintamallien ja rakenteiden kehittämiseen. Johtamisosaamisen kehittämiselle tarvitaan aikaa ja resursseja sekä erilaisten osaamisen kehittämisen keinojen, kuten vertaisoppimisen, verkostotyön ja koulutusten mahdollistamista. Omalta esihenkilöltä saadun tuen lisäksi johtamisen johtamiselta kaivataan transformationaalisen otteen lisäämistä ylimmän johdon esihenkilötyöhön ja johtamisosaamisen kehittämisen tukemiseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kohdeorganisaation keskijohdon johtamisosaamisen nykytilan kartoitus keskijohdon itsensä silmin sisältäen näkemykset myös sen kehittämisen tarpeista. Keskijohdon muodostavat kohdeorganisaatiossa päälliköinä toimivat esihenkilöt. Tuloksia hyödynnetään entistä tavoitteellisemman, suunnitelmallisemman ja kohdennetumman johtamisosaamisen kokonaisuuden kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä kyselytutkimuksena, jossa kohderyhmänä olivat kohdeorganisaation keskijohdon edustajat. Kyselytutkimuksessa painottui laadullinen tutkimusote avointen kysymysten vastauksia sisällönanalyysin keinoin analysoitaessa. Määrällinen tutkimusote näkyi kyselyssä laajemmissa monivalintakysymyksissä, niiden tulosten analysoinnissa sekä sisällönanalyysin kvantifioinnissa.
Teoreettisen viitekehyksen ensimmäisessä osassa keskitytään johtamisen moninaisuuteen pedagogisen johtamisen, jaetun johtajuuden ja transformationaalisen johtamisen kautta, opinnäytetyön painottuessa nimenomaisesti koulutusjohtamisen tarkasteluun. Toisessa osassa syvennytään tarkemmin johtamisosaamisen kehittämisen teemaan sekä johtamisen johtamista koskevaan teoriaan. Myös toisessa osassa johtamista tarkastellaan ensisijaisesti koulutusjohtamisen näkökulmasta.
Tutkimuksen tuloksissa korostui keskijohdon roolin moninaisuus ja painottuminen operatiivisen toiminnan lisäksi vahvasti ihmisten johtamiseen valmentavalla ja kehittävällä otteella. Johtamisosaamisessa painottuivat ihmisten kohtaamisen ja läsnäolon taidot, vuorovaikutusosaaminen ja sosiaaliset - sekä tunnetaidot. Tulevaisuuden johtamisosaamisessa korostui lisäksi tulevaisuusorientoitunut ote ja valmius muutosten vastaanottamiselle. Keskijohto toteuttaa pedagogista johtajuutta laajasti sen nykyaikaisessa koko organisaation huomioivassa muodossa.
Keskijohdon kokemus osaamisen kehittämisen tarpeista painottui henkilökohtaisen tason sijaan organisaation toimintamallien ja rakenteiden kehittämiseen. Johtamisosaamisen kehittämiselle tarvitaan aikaa ja resursseja sekä erilaisten osaamisen kehittämisen keinojen, kuten vertaisoppimisen, verkostotyön ja koulutusten mahdollistamista. Omalta esihenkilöltä saadun tuen lisäksi johtamisen johtamiselta kaivataan transformationaalisen otteen lisäämistä ylimmän johdon esihenkilötyöhön ja johtamisosaamisen kehittämisen tukemiseen.