Palkkahallintoprosessin kehittäminen sidosryhmälähtöisesti
Jokinen, Lauri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319889
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kohdeyrityksen palkkahallintoprosessia sidosryhmälähtöisen näkökulman kautta. Kehitys oli ajankohtaista, sillä kohdeyritys etsii jatkuvasti uusia keinoja parantaa omaa palkkahallintoprosessiaan. Tässä työssä kehitysnäkökulmaa lähestyttiin sidosryhmälähtöisesti, jolloin palkkahallinon kanssa eniten vuorovaikuttavien sidosryhmien näkemykset nousivat esiin.
Aihe on ajankohtainen, koska vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on palkanlaskennassa päivittäistä. On olennaista saada näkökulmaa kehitykselle myös yrityksen palkanlaskijoiden ulkopuolelta muilta sidosryhmiltä, jotta prosessia on mahdollista kehittää kokonaisvaltaisasti. Työn tavoitteena oli etsiä keinoja parantaa palkkahallinon prosessin kulkua sidosryhmälähtöisellä tavalla, joka tukee eri sidosryhmien, erityisesti esihenkilöiden, mahdollisuuksia suoriutua hyvin työssään. Esihenkilöiden rooli palkanlaskennan prosessissa on kriittinen, minkä vuoksi työssä heidän näkökulmansa nousi keskiöön.
Työn alkuosassa käsitellään palkanlaskentaan ja prosessien kehittämiseen liittyvää teoriaa. Lisäksi käsitellään sidosryhmälähtöistä lähestymistapaa, jonka pohjalle tutkimusosuus rakentuu. Työn lopussa analysoidaan haastattelujen pohjalta tarkentuneita tuloksia ja esitellään kehitysehdotuksia jatkoon.
Työn tutkimusosuus toteutettiin empiirisellä tutkimusmenetelmällä, joka on työssä kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina, joihin osallistui neljää esihenkilöä, yksi palvelupäällikkö, yksi HR-asiantuntija sekä palkanlaskennan tiimin esihenkilö. Laadullinen tutkimus työssä mahdollisti syvemmän tarkastelun palkkahallinnon vuorovaikutusprosesseihin ja niiden haasteisiin.
Haastattelujen tuloksena sidosryhmäprosessista ilmeni monenlaisia kehittämistarpeita. Keskeisimmiksi haasteiksi nousivat ajanhallinta, tiedon puute, puutteellinen työehtosopimuksen ymmärrys sekä käyttöjärjestelmien ajoittainen kankeus. Kehitysehdotuksina esiin nousi tehokkaammat järjestelmät, enemmän mittaristoja kehitykselle sekä esihenkilöiden jatkuva tuki sekä lisäkoulutus. Lisäksi palkkahallinnolta toivottiin tehokasta vuorovaikutusta sidosryhmien suuntaan, jota toisaalta pidettiin nyt jo pääosin kiitettävänä.
Aihe on ajankohtainen, koska vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on palkanlaskennassa päivittäistä. On olennaista saada näkökulmaa kehitykselle myös yrityksen palkanlaskijoiden ulkopuolelta muilta sidosryhmiltä, jotta prosessia on mahdollista kehittää kokonaisvaltaisasti. Työn tavoitteena oli etsiä keinoja parantaa palkkahallinon prosessin kulkua sidosryhmälähtöisellä tavalla, joka tukee eri sidosryhmien, erityisesti esihenkilöiden, mahdollisuuksia suoriutua hyvin työssään. Esihenkilöiden rooli palkanlaskennan prosessissa on kriittinen, minkä vuoksi työssä heidän näkökulmansa nousi keskiöön.
Työn alkuosassa käsitellään palkanlaskentaan ja prosessien kehittämiseen liittyvää teoriaa. Lisäksi käsitellään sidosryhmälähtöistä lähestymistapaa, jonka pohjalle tutkimusosuus rakentuu. Työn lopussa analysoidaan haastattelujen pohjalta tarkentuneita tuloksia ja esitellään kehitysehdotuksia jatkoon.
Työn tutkimusosuus toteutettiin empiirisellä tutkimusmenetelmällä, joka on työssä kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina, joihin osallistui neljää esihenkilöä, yksi palvelupäällikkö, yksi HR-asiantuntija sekä palkanlaskennan tiimin esihenkilö. Laadullinen tutkimus työssä mahdollisti syvemmän tarkastelun palkkahallinnon vuorovaikutusprosesseihin ja niiden haasteisiin.
Haastattelujen tuloksena sidosryhmäprosessista ilmeni monenlaisia kehittämistarpeita. Keskeisimmiksi haasteiksi nousivat ajanhallinta, tiedon puute, puutteellinen työehtosopimuksen ymmärrys sekä käyttöjärjestelmien ajoittainen kankeus. Kehitysehdotuksina esiin nousi tehokkaammat järjestelmät, enemmän mittaristoja kehitykselle sekä esihenkilöiden jatkuva tuki sekä lisäkoulutus. Lisäksi palkkahallinnolta toivottiin tehokasta vuorovaikutusta sidosryhmien suuntaan, jota toisaalta pidettiin nyt jo pääosin kiitettävänä.