Tullietuudet Valmet Flow Control Oy:n Vantaan tehtaan viennissä
Luoma, Ari (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319988
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin Valmet Flow Control Oy:n Vantaan tehtaan viennin tullietuuslaskelmien toteuttamiseen ja kehittämiskohteisiin. Tavoitteena oli selvittää, onko etuuslaskelmien nykyistä laajempi hyödyntäminen taloudellisesti kannattavaa. Työssä tutkittiin tullietuuslaskelmien potentiaalisia taloudellisia hyötyjä, tullietuuksien laskelmaprosessia ja sen ongelmakohtia sekä sitä, millaisia lisäpanostuksia etuuslaskelmien laajempi hyödyntäminen vaatisi. Lopputuloksena opinnäytetyöstä tuotettiin investointilaskelma ja muutama konkreettinen painopiste, joihin kehittämistyötä tulisi kohdentaa.
Työssä tutkittiin tullietuuksiin oikeutettujen tuotteiden arvoa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (UK) suuntautuvassa viennissä ja suhteessa koko tilauskantaan. Näin luotiin kuva tullietuuksien tuomasta taloudellisesta hyödystä. Tutkimuksessa havainnoitiin etuuslaskelmaprosessia ja siihen liittyviä haasteita etsien kehityskohteita. Tarkastelujaksot tutkimuksessa olivat UK-tilausdatan osalta syksy ja talvi 2023, koko tilauskannan osalta koko vuosi 2023 ja laadullisen aineiston osalta talvi 2023 - kevät 2025.
Tutkimuksessa havaittiin, että vienti kattoi n. 48 % koko tehtaan tilauskannas-ta ja vapaakauppasopimusten alle kuului n. 27 % tilauskannasta. Vienti kuuteen tarkasteltavaan vapaakauppamaahan oli 21 % koko tilauskannasta. UK-viennistä 86 % maan tilauskannan arvosta muodostui tullinimikkeestä 1 ja 14 % muista nimikkeistä. Maan tilauskannan arvosta 65 % oli oikeutettu tullietuuteen. Tästä liki 100 % kuului 2 prosentin tariffin alaisuuteen. Saatua dataa hyödyntäen kyettiin arvioimaan kuuden tarkasteltavan vientimaan osalta kustannusvaikutusten olevan noin 0,27 % koko tilauskannan arvosta.
Tutkimuksessa huomattiin koulutuksen olevan yksi kriittisiä parannuskohteita. Samalla ilmeni, että sovellettavan vapaakauppasopimuksen vaikutus laskelmien tulkintaan oli suuri. Selkeänä huolena työntekijöiden keskuudessa olikin oman osaamisen riittäminen. Muilta osin etuuslaskelmaprosessi toimi hyvin eikä se lisännyt työmäärää. Havainnoista nousi myös esiin käytettävissä olevan datan riittämättömyys, mikäli myöntämisperusteita halutaan laajentaa. Myöskään tietojärjestelmät eivät tätä tutkimuksen mukaan tukeneet riittävästi.
Tutkimustulosten pohjalta toteutetun investointilaskelman perusteella tullietuusprosessiin kannattaa panostaa, ylittäen sille asetetun 15 %:n tuottovaatimuksen. Kehittämisehdotuksiksi tutkimuksen perusteella nostettiin lisäkoulutus, työn organisointi ja mahdollinen työkalukehitys sekä pyrkimys laajentaa etuuslaskelmien hyödyntämistä.
Työssä tutkittiin tullietuuksiin oikeutettujen tuotteiden arvoa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (UK) suuntautuvassa viennissä ja suhteessa koko tilauskantaan. Näin luotiin kuva tullietuuksien tuomasta taloudellisesta hyödystä. Tutkimuksessa havainnoitiin etuuslaskelmaprosessia ja siihen liittyviä haasteita etsien kehityskohteita. Tarkastelujaksot tutkimuksessa olivat UK-tilausdatan osalta syksy ja talvi 2023, koko tilauskannan osalta koko vuosi 2023 ja laadullisen aineiston osalta talvi 2023 - kevät 2025.
Tutkimuksessa havaittiin, että vienti kattoi n. 48 % koko tehtaan tilauskannas-ta ja vapaakauppasopimusten alle kuului n. 27 % tilauskannasta. Vienti kuuteen tarkasteltavaan vapaakauppamaahan oli 21 % koko tilauskannasta. UK-viennistä 86 % maan tilauskannan arvosta muodostui tullinimikkeestä 1 ja 14 % muista nimikkeistä. Maan tilauskannan arvosta 65 % oli oikeutettu tullietuuteen. Tästä liki 100 % kuului 2 prosentin tariffin alaisuuteen. Saatua dataa hyödyntäen kyettiin arvioimaan kuuden tarkasteltavan vientimaan osalta kustannusvaikutusten olevan noin 0,27 % koko tilauskannan arvosta.
Tutkimuksessa huomattiin koulutuksen olevan yksi kriittisiä parannuskohteita. Samalla ilmeni, että sovellettavan vapaakauppasopimuksen vaikutus laskelmien tulkintaan oli suuri. Selkeänä huolena työntekijöiden keskuudessa olikin oman osaamisen riittäminen. Muilta osin etuuslaskelmaprosessi toimi hyvin eikä se lisännyt työmäärää. Havainnoista nousi myös esiin käytettävissä olevan datan riittämättömyys, mikäli myöntämisperusteita halutaan laajentaa. Myöskään tietojärjestelmät eivät tätä tutkimuksen mukaan tukeneet riittävästi.
Tutkimustulosten pohjalta toteutetun investointilaskelman perusteella tullietuusprosessiin kannattaa panostaa, ylittäen sille asetetun 15 %:n tuottovaatimuksen. Kehittämisehdotuksiksi tutkimuksen perusteella nostettiin lisäkoulutus, työn organisointi ja mahdollinen työkalukehitys sekä pyrkimys laajentaa etuuslaskelmien hyödyntämistä.