Kabotaasijärjestelmän väärinkäytökset ja vaikutukset tieinfrastruktuuriin ja pk-kuljetusyritysten toimintaan Suomessa

Abstract

Kabotaasikuljetusten osittainen vapautuminen Euroopan unionin sisämarkkinoilla lisäsi ulkomaisten kuljetusyritysten toimintaa Suomen maanteillä. Kabotaasijärjestelmän väärinkäytösten havaittiin aiheuttavan haittaa kotimaisille kuljetusyrityksille, tieverkolle ja reilun kilpailun toteutumiselle. Työn tavoitteena oli selvittää kabotaasikuljetusten väärinkäytösten vaikutuksia Suomessa toimiviin pk-kuljetusyrityksiin ja tieinfrastruktuuriin sekä esittää kehitysehdotuksia järjestelmän toimivuuden ja valvonnan parantamiseksi.

Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tietoperusta muodostui kabotaasiin liittyvästä kirjallisuudesta, kansallisesta ja kansainvälisestä lainsäädännöstä, alan tutkimuskirjallisuudesta, kuljetusyrittäjille suunnatusta kyselystä ja alan asiantuntijoiden haastatteluista. Kyselytutkimukseen vastanneet henkilöt vastasivat kyselyyn anonyyminä.

Tuloksista ilmeni, että kuljetusalalla esiintyy edelleen paljon valvonnallisia haasteita ja kabotaasin lisäksi muita erilaisia ilmiöitä, jotka huolestuttavat niin kuljetusalan toimijoita, kuin viranomaisiakin. Erityisesti ulkomaalaisomisteisten Suomeen rekisteröityjen kuljetusyritysten toiminta nousi esiin merkittävänä haasteena, sillä se kiristää hintakilpailua entisestään ja herättää kysymyksiä Suomen huoltovarmuudesta. Suurimmaksi haasteeksi valvonnalle todettiin lainsäädännön prosessien hitaus, sen vaikea tulkitseminen sekä resurssien puute.

Johtopäätöksissä todettiin, että kabotaasisääntelyä ja valvontaa on tarpeen kehittää. Ehdotuksina esitettiin viranomaisyhteistyön tiivistämistä, digitaalisten valvontatyökalujen käyttöönottoa sekä kansallisen rekisterin luomista ulkomaalaisomisteisille kuljetusyrityksille. Lisäksi pidettiin tärkeänä kotimaisten kuljetuspalvelujen suosimista etenkin huoltovarmuuden ja vastuullisuuden näkökulmasta. Kabotaasiliikenteen valvonnan ja sääntelyn kehittäminen nähtiin keskeisenä kotimaisen kuljetusalan kilpailukyvyn turvaamiseksi.