Fitnessurheilijan harjoittelukauden fyysisen harjoittelun sisältö
Heikkilä, Jiri; Helander, Kaius (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420193
Tiivistelmä
Opinnäytetyö keskittyy fitnessurheilijan harjoittelukauden fyysisen harjoittelun sisältöön, jonka ymmärtäminen on keskeistä lajinomaisen kehityksen ja kilpailumenestyksen kannalta. Fitnessurheilu vaatii tavoitteellisuutta ja kurinalaisuutta, ja lajin harrastajien sekä kilpailijoiden määrä on kasvanut merkittävästi Suomessa viime vuosina. Työn taustalla on tarve koota yhteen ajantasaista ja luotettavaa tutkimustietoa aiheesta, sillä fitnessurheilusta on toistaiseksi tehty vähän tutkimuksia.
Työn tavoitteena oli muodostaa kattava yleiskuva siitä, millaista fyysistä harjoittelua fitnessurheilijan tulisi harjoittelukaudella toteuttaa. Tutkimuskysymyksinä selvitettiin, mitkä harjoitusmuodot ja niiden yhdistelmät tukevat parhaiten fitnessurheilijan kehitystä sekä miten harjoitusmuuttujia, kuten intensiteettiä, volyymiä ja liikevalintoja, tulisi optimoida. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen kansainvälisiä tutkimuksia ja muita luotettavia lähteitä.
Tulosten perusteella harjoittelukauden fyysinen harjoittelu rakentuu pääosin voimaharjoittelusta, jossa yhdistetään hypertrofia- ja maksimivoimaharjoittelua. Näiden harjoitusmuotojen yhteisvaikutuksella pyritään maksimoimaan lihasmassan kasvu ja hermostollinen suorituskyky. Lisäksi aerobinen harjoittelu, poseeraus- ja esiintymisharjoittelu sekä liikkuvuusharjoittelu tukevat kokonaisvaltaista kehittymistä ja palautumista. Harjoitusmuuttujien, kuten harjoitustiheyden, intensiteetin, volyymin, liikevalintojen ja lepotaukojen, huolellinen optimointi on oleellista kehityksen kannalta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monipuolinen ja suunnitelmallinen fyysinen harjoittelu, jossa eri harjoitusmuodot tukevat toisiaan, luo vahvan perustan fitnessurheilijan kehitykselle harjoittelukaudella. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä urheilijoiden että valmentajien käytännön harjoittelun suunnittelussa. Jatkotutkimuksille on tarvetta erityisesti harjoittelun yksilöllisten muuttujien, suomalaisten urheilijoiden kokemusten sekä sukupuolten välisten erojen tarkasteluun.
Työn tavoitteena oli muodostaa kattava yleiskuva siitä, millaista fyysistä harjoittelua fitnessurheilijan tulisi harjoittelukaudella toteuttaa. Tutkimuskysymyksinä selvitettiin, mitkä harjoitusmuodot ja niiden yhdistelmät tukevat parhaiten fitnessurheilijan kehitystä sekä miten harjoitusmuuttujia, kuten intensiteettiä, volyymiä ja liikevalintoja, tulisi optimoida. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen kansainvälisiä tutkimuksia ja muita luotettavia lähteitä.
Tulosten perusteella harjoittelukauden fyysinen harjoittelu rakentuu pääosin voimaharjoittelusta, jossa yhdistetään hypertrofia- ja maksimivoimaharjoittelua. Näiden harjoitusmuotojen yhteisvaikutuksella pyritään maksimoimaan lihasmassan kasvu ja hermostollinen suorituskyky. Lisäksi aerobinen harjoittelu, poseeraus- ja esiintymisharjoittelu sekä liikkuvuusharjoittelu tukevat kokonaisvaltaista kehittymistä ja palautumista. Harjoitusmuuttujien, kuten harjoitustiheyden, intensiteetin, volyymin, liikevalintojen ja lepotaukojen, huolellinen optimointi on oleellista kehityksen kannalta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monipuolinen ja suunnitelmallinen fyysinen harjoittelu, jossa eri harjoitusmuodot tukevat toisiaan, luo vahvan perustan fitnessurheilijan kehitykselle harjoittelukaudella. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä urheilijoiden että valmentajien käytännön harjoittelun suunnittelussa. Jatkotutkimuksille on tarvetta erityisesti harjoittelun yksilöllisten muuttujien, suomalaisten urheilijoiden kokemusten sekä sukupuolten välisten erojen tarkasteluun.