Kokemuksia TEAK-kuntoutuksesta: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kaartinen, Iida; Puustinen, Mirja (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420225
Tiivistelmä
Terveydellä ja työttömyydellä on todettu selkeä yhteys sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa. Työttömät ovat sairaampia ja voivat huonommin kuin työssä käyvät. Työttömyys ja sairastaminen muodostavat kehän, jotka ruokkivat toinen toistaan. Suomen työikäinen väestö vähenee ja sosiaalisesti sekä taloudellisesti kestävä yhteiskunta tarvitsee kaiken saatavilla olevan työvoiman. Työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä on huolehdittava koko työurien ajan.
TEAK-kuntoutus on ollut Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluna vuosina 2017–2024. Kela on uudistanut palvelua vuodesta 2025 alkaen. Tutkimustulokset osoittavat, että TEAK-kuntoutus on ollut Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluista vaikuttavin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuntoutuksen eri osapuolten kokemuksia, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet myönteisesti ja kielteisesti TEAK-kuntoutukseen. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Coronaria Kuntoutuspalvelut Oy.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kansallisista artikkeleista. Tutkimuskysymykset olivat: Mitkä tekijät on koettu vaikuttavan myönteisesti TEAK-kuntoutuksen onnistumiseen ja mitkä tekijät on koettu vaikuttaneen kielteisesti TEAK-kuntoutukseen. Aineisto koostui neljästä artikkelista. Aineiston analyysimenetelmänä oli deduktiivis-induktiivinen analyysi.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että oikea-aikaisuus oli merkittävässä roolissa kokemuksissa kuntoutuksen onnistumisessa. Työn etsintävaihe osoittautui kriittiseksi pisteeksi kuntoutuksen kulussa. Omaohjaajien ja työhönvalmentajien tuki oli ensiarvoisen tärkeää. Kuntoutujan kielteisen kokemuksen taustalla oli usein luottamuksen puute omaohjaajan tai työhönvalmentajan tukeen.
Keskeiset johtopäätökset osoittavat, että vaikka TEAK-kuntoutuksen tavoite on auttaa kuntoutujaa integroitumaan työelämään tai opintoihin, tärkeä lopputulos on myös kuntoutujan kokemus toimijuuden ja pystyvyyden tunteen lisääntymisestä. Yhteistyössä tehtävä työn etsintä olisi tarpeellista asiakaslähtöisen kuntoutuskokemuksen kannalta. Kuntoutujien ongelmat ovat usein moninaisia ja heillä voi olla useita päällekkäisiä asiakkuuksia. Tästä syystä verkostotyön tekemiseen tulisi lisätä resursseja. Myös kuntoutukseen liittyvä lainsäädäntö sekä Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen palvelukuvaus velvoittavat tähän.
TEAK-kuntoutus on ollut Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluna vuosina 2017–2024. Kela on uudistanut palvelua vuodesta 2025 alkaen. Tutkimustulokset osoittavat, että TEAK-kuntoutus on ollut Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluista vaikuttavin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuntoutuksen eri osapuolten kokemuksia, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet myönteisesti ja kielteisesti TEAK-kuntoutukseen. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Coronaria Kuntoutuspalvelut Oy.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kansallisista artikkeleista. Tutkimuskysymykset olivat: Mitkä tekijät on koettu vaikuttavan myönteisesti TEAK-kuntoutuksen onnistumiseen ja mitkä tekijät on koettu vaikuttaneen kielteisesti TEAK-kuntoutukseen. Aineisto koostui neljästä artikkelista. Aineiston analyysimenetelmänä oli deduktiivis-induktiivinen analyysi.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että oikea-aikaisuus oli merkittävässä roolissa kokemuksissa kuntoutuksen onnistumisessa. Työn etsintävaihe osoittautui kriittiseksi pisteeksi kuntoutuksen kulussa. Omaohjaajien ja työhönvalmentajien tuki oli ensiarvoisen tärkeää. Kuntoutujan kielteisen kokemuksen taustalla oli usein luottamuksen puute omaohjaajan tai työhönvalmentajan tukeen.
Keskeiset johtopäätökset osoittavat, että vaikka TEAK-kuntoutuksen tavoite on auttaa kuntoutujaa integroitumaan työelämään tai opintoihin, tärkeä lopputulos on myös kuntoutujan kokemus toimijuuden ja pystyvyyden tunteen lisääntymisestä. Yhteistyössä tehtävä työn etsintä olisi tarpeellista asiakaslähtöisen kuntoutuskokemuksen kannalta. Kuntoutujien ongelmat ovat usein moninaisia ja heillä voi olla useita päällekkäisiä asiakkuuksia. Tästä syystä verkostotyön tekemiseen tulisi lisätä resursseja. Myös kuntoutukseen liittyvä lainsäädäntö sekä Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen palvelukuvaus velvoittavat tähän.