Suola julkisten ruokapalvelujen ruoassa
Kajava, Tanja (2015)
Kajava, Tanja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504184520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504184520
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin suolan käyttöä julkisissa ruokapalveluissa. Työn tavoitteena oli saada tietoa suolan määrästä ruoassa. Työn taustalla oli koko yhteiskuntaa koskeva haaste, joka muodosti myös tutkimusongelman. Ruokapalvelujen suolan käytöllä katsotaan olevan merkittävä kansanterveydellinen rooli.
Opinnäytetyö sisältää tietoa ruokapalvelujen ravitsemislaadun merkityksestä ja suolan käytön vaikutuksista sekä haasteista. Tutkimuksessa selvitettiin lounaan pääruoan, energialisäkkeen, ruoanvalmistusaineiden ja aterian muiden osien suolapitoisuuksia määrällisillä tutkimusmenetelmillä. Aineisto kerättiin käytännön suolamittauksilla sekä ravintosisältötiedoista ja valmistusohjeista Kangasalan ateriapalvelusta.
Tutkimus osoitti, että suolaa käytetään suositeltua enemmän. Pääruoka ja energialisäke olivat runsassuolaisia. Suolaa oli pääruoassa keskimäärin 1 % (n=168). Energialisäkkeessä suolaa oli 0,81 % (n=25, suositus 0,3 %), keitoissa 0,91 % (n=37, suositus 0,5 %), laatikoissa 0,97 % (n=38, suositus 0,6 %), puuroissa 0,77 % (n=6, suositus 0,5 %), eineksissä 1,07 % (n=31, suositus 0,8 %) ja kastikkeissa 1,03 % (n=42, suositus 0,8 %). Valmistusohjeet täyttivät suositusten kriteerit, mutta ruoassa oli enemmän suolaa kuin valmistusohjeissa oli kerrottu. Ruoanvalmistustuotteet olivat pääsääntöisesti suositusten mukaisia, mutta aterian muut osat sisälsivät liian suolaisia tuotteita. Tutkimuksessa havaittiin myös merkittävää vaihtelua suolan määrissä sekä keittiökohtaisia eroja suolan käytössä.
Tutkimuksessa saatujen tulosten avulla voidaan kehittää ruokapalvelujen ravitsemuslaatua ja tasalaatuisuutta. Tutkimus osoitti, että suolapitoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota ruoanvalmistuksessa ja elintarvikkeiden hankinnassa. Suositeltavia toimenpiteitä ovat suolan vähentäminen asteittain ja kriteerien mukaisten elintarvikkeiden hankinta.
Opinnäytetyö sisältää tietoa ruokapalvelujen ravitsemislaadun merkityksestä ja suolan käytön vaikutuksista sekä haasteista. Tutkimuksessa selvitettiin lounaan pääruoan, energialisäkkeen, ruoanvalmistusaineiden ja aterian muiden osien suolapitoisuuksia määrällisillä tutkimusmenetelmillä. Aineisto kerättiin käytännön suolamittauksilla sekä ravintosisältötiedoista ja valmistusohjeista Kangasalan ateriapalvelusta.
Tutkimus osoitti, että suolaa käytetään suositeltua enemmän. Pääruoka ja energialisäke olivat runsassuolaisia. Suolaa oli pääruoassa keskimäärin 1 % (n=168). Energialisäkkeessä suolaa oli 0,81 % (n=25, suositus 0,3 %), keitoissa 0,91 % (n=37, suositus 0,5 %), laatikoissa 0,97 % (n=38, suositus 0,6 %), puuroissa 0,77 % (n=6, suositus 0,5 %), eineksissä 1,07 % (n=31, suositus 0,8 %) ja kastikkeissa 1,03 % (n=42, suositus 0,8 %). Valmistusohjeet täyttivät suositusten kriteerit, mutta ruoassa oli enemmän suolaa kuin valmistusohjeissa oli kerrottu. Ruoanvalmistustuotteet olivat pääsääntöisesti suositusten mukaisia, mutta aterian muut osat sisälsivät liian suolaisia tuotteita. Tutkimuksessa havaittiin myös merkittävää vaihtelua suolan määrissä sekä keittiökohtaisia eroja suolan käytössä.
Tutkimuksessa saatujen tulosten avulla voidaan kehittää ruokapalvelujen ravitsemuslaatua ja tasalaatuisuutta. Tutkimus osoitti, että suolapitoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota ruoanvalmistuksessa ja elintarvikkeiden hankinnassa. Suositeltavia toimenpiteitä ovat suolan vähentäminen asteittain ja kriteerien mukaisten elintarvikkeiden hankinta.