Musiikki autismikirjon lasten kehityksen tukena varhaiskasvatuksessa

Abstract

Autismikirjoa todetaan lapsilla yhä yleisemmin sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Tämä johtunee sekä yleisestä tiedon lisääntymisestä että autismikirjon oireiden tunnistamisen ja diagnostisten kriteerien kehittymisestä. Autismikirjon lasten kehitystä ja hyvinvointia varhaiskasvatuksessa on tärkeää tukea, ja musiikkitoiminnan hyödyntäminen antaa tähän monenlaisia mahdollisuuksia.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata, miten musiikkitoiminta voi tukea autismikirjon lasten kehitystä ja hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli saada uutta, kansainvälistä tietoa musiikin vaikutuksesta lasten kehitykseen erityisesti niissä tilanteissa, kun lapsella on todettu autismikirjon häiriö. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineiston muodosti kuusi (6) suomalaista ja kansainvälistä tieteellistä tutkimusta ja raporttia.

Aineistosta ilmeni, että musiikkitoiminta voi tukea autismikirjon lasten kehitystä monella tavalla. Se tukee sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja, kielellistä ja kommunikatiivista kehitystä sekä tunneilmaisua. Se tarjoaa myönteisiä osallistumiskokemuksia, jotka vahvistavat lasten käsitystä itsestään aktiivisena toimijana. Aineistosta nousi esille myös musiikin neurologiset vaikutukset.

Tutkimuksen tulosten perusteella musiikkitoiminnan integroiminen varhaiskasvatuksen arkeen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia autismikirjon lasten kehityksen hyvinvoinnin tukemiseen. Rakenteellinen ja toistuva musiikkitoiminta voi auttaa lapsia ennakoimaan tilanteita, säätelemään tunteitaan ja osallistumaan yhteisiin aktiviteetteihin. Musiikkitoiminnan säännönmukaisuus, toistuvuus ja lapsilähtöisyys tukee lasten vuorovaikutusta ja osallisuutta. Varhaiskasvatusympäristössä korostuvat ryhmässä toimimisen taidot ja lukuisat siirtymätilanteet, ja näissä asioissa musiikki voi tukea, erityisesti, kun se on osana rutiineja. Musiikki lisää aivojen plastisuutta ja se aktivoi aivojen motivaation ja tunteiden säätelyn alueita. Tästä syystä se voi tukea laaja-alaisesti kasvua, kehitystä ja oppimista.

Jatkossa olisi tärkeää jalkauttaa musiikkitoimintaa yhä enemmän varhaiskasvatuksen toimintaympäristöön: tätä tukisivat henkilökunnalle suunnatut oppaat, aiheeseen perehdyttävät työpajat sekä muu täydennyskoulutustoiminta. Tutkimuksellisesti on tarpeen saada lisää tietoa siitä, miten musiikki vaikuttaa autismikirjon lasten kehitykseen pidemmällä aikavälillä. Musiikkitoimintaa kannattaakin kehittää ja lisätä varhaiskasvatuksessa, sillä se ei palvele pelkästään erityistä tukea tarvitsevia lapsia, vaan se tukee kaikkien lasten kehitystä ja hyvinvointia.